Labore: Tekoälyn käyttöönotto ei yksin riitä talouskasvun vauhdittamiseen
Suomessa tekoälyä hyödynnetään EU:n keskiarvoa enemmän, mutta osaamisen kehittämisessä on puutteita. Laboren analyysin mukaan teknologian tuottavuushyödyt riippuvat myös työmarkkinoiden kyvystä uudistua.
SUOMALAISET yritykset ja työntekijät ovat omaksuneet tekoälyä käyttöönsä eurooppalaisittain verrattuna laajasti. Vuonna 2025 generatiivista tekoälyä käytti työssään 37 prosenttia suomalaisista työllisistä, kun EU:ssa osuus oli 22 prosenttia. Tekoälyteknologioita hyödynsi 38 prosenttia vähintään kymmenen hengen suomalaisyrityksistä. EU:n keskiarvo oli 20 prosenttia.
Laboren johtajan Mika Malirannan analyysi Tekoäly, luova tuho ja talouden kasvu, OSA I: Suomen tilannekuvaa tarkastelee Suomen edellytyksiä hyötyä tekoälystä. Analyysissä tekoälyn käyttöönottoa arvioidaan osana laajempaa ketjua, jossa yritysten ja työvoiman valmiudet omaksua uutta teknologiaa kytkeytyvät sen hyödyntämiseen ja lopulta yritysten väliseen rakennemuutokseen.
Korkea käyttöaste ei vielä kerro tuottavuushyödyistä
Tekoälyn käyttö on yleisintä maissa, joissa työllisten ongelmanratkaisutaidot ovat vahvat ja työpaikan vaihtaminen on vilkasta. Pohjoismaat ja Alankomaat erottuvat maavertailussa. Yhteydet eivät kuitenkaan sellaisenaan osoita syy-seuraussuhteita.
Malirannan mukaan Suomen korkea käyttöaste on linjassa maan osaamistason kanssa. Käyttöönotto ei silti vielä kerro, kuinka paljon tuottavuushyötyjä teknologiasta on saatu.
”Aiemmissa teknologisissa murroksissa hyödyt ovat edellyttäneet täydentäviä investointeja osaamiseen ja työn organisointiin”, Maliranta sanoo.
Yritysten panostukset henkilöstökoulutukseen ovat vähäisiä
Suomen vahva osaamispohja saa rinnalleen huolestuttavia havaintoja henkilöstön koulutuksesta. Suomalaisyritykset käyttivät vuonna 2020 kurssimuotoiseen henkilöstökoulutukseen noin 260 ostovoimakorjattua euroa työllistä kohti. EU:n keskiarvo oli 615 euroa ja Ruotsin 647 euroa. Suomessa koulutuskustannukset ovat laskeneet jokaisella kyselykierroksella vuodesta 2010 lähtien.
Myös työntekijöiden kokemukset osaamisestaan herättävät kysymyksiä. Joka viides 25–65-vuotias työllinen kokee osaamisensa riittämättömäksi työnsä vaatimuksiin. Osuus on kaksinkertainen OECD-maiden keskiarvoon verrattuna.
OECD vertailussa Suomessa vastaajan tärkeimmän työhön liittyvän koulutuksen tyypillinen kesto on kahdeksan tuntia. Vähintään neljännes koulutuksista koskee työturvallisuutta ja ensiapua.
”Vahva osaamispohja, koetut osaamisvajeet ja vähäiset panostukset kurssimuotoiseen koulutukseen ovat yhdistelmä, joka ansaitsee huomiota. Tekoälyn muuttamat työtehtävät korostavat osaamisen uudistamisen merkitystä työuran aikana. On aiheellista arvioida, ovatko yritysten ja työntekijöiden edellytykset ja kannusteet siihen riittävät”, Maliranta toteaa.
Nuorten työllisyydessä ei näy vastaavaa kehitystä kuin Yhdysvalloissa
Yhdysvalloista on raportoitu nuorten työllisyyden heikentymisestä ammateissa, jotka ovat erityisen alttiita tekoälyn vaikutuksille. Suomessa vastaavaa kehitystä ei toistaiseksi näy: nuorten työllisyys ja ansiot eivät ole kehittyneet näissä ammateissa muita ammatteja heikommin.
Tekoälyn vaikutuksia on kuitenkin vaikea erottaa etätyön yleistymisestä, sillä tekoälylle alttiit tehtävät ovat osin samoja kuin ne, joita tehdään etänä.
Suomessa säännöllinen etätyö on EU:n yleisintä.
Työpaikalla tapahtuva oppiminen on erityisen tärkeää nuorille, joiden osaaminen karttuu työuran alussa myös työtovereiden kanssa työskennellessä. Tutkimusnäytön mukaan työtovereiden läheisyys tukee tätä oppimista.
Laboren aiemman tarkastelun mukaan samassa tehtävässä jatkavat nuoret saavat Suomessa usein yleistä palkkalinjaa suurempia korotuksia. Malirannan mukaan tekoälyn ja etätyön vaikutuksia nuorten osaamiseen onkin hyödyllistä tutkia rinnakkain.
Tekoäly voi kasvattaa yritysten välisiä tuottavuuseroja
Tekoälyn vaikutukset eivät rajoitu yksittäisten yritysten sisäiseen toimintaan. Tieto- ja viestintätekniikan aikakaudella yritysten väliset tuottavuuserot kasvoivat Suomessa eniten korkean teknologian toimialoilla. Malirannan mukaan tekoäly voi vastaavasti kasvattaa eroja niiden yritysten välillä, jotka hyödyntävät teknologiaa menestyksekkäästi, ja muiden yritysten välillä.
Tuottavuushyödyt vahvistuvat, kun työvoima ja markkinaosuudet voivat siirtyä tuottavampiin yrityksiin ja epäonnistuneet kokeilut voidaan purkaa kohtuullisin kustannuksin. Siksi työmarkkinoiden dynamiikalla on merkitystä sekä yritysten sisäiselle uudistumiselle että voimavarojen siirtymiselle yritysten välillä.
Analyysin myönteinen arvio koskee Suomen edellytyksiä ottaa tekoälyä käyttöön, ei toteutunutta talouskasvua. Suomen viime vuosien hidasta kasvua ja julkisen talouden velkaantumista ei Laboren mukaan selitä yritysten heikko digitalisaatio tai osaamisen puute.
Yrityssektorin tuottavuus vajosi syvään kuoppaan vuosina 2009–2015 elektroniikka- ja metsäteollisuuden rakennemuutoksen seurauksena. Viime vuosina talouden haasteita ovat lisänneet Venäjän-kaupan loppuminen, energian hinnan ja korkojen nousu, rakentamisen jyrkkä lasku sekä väestön ikääntyminen.
”Suomen talouden ongelmien syitä on syytä etsiä toisesta suunnasta kuin teknologian käyttöönoton edellytyksistä. Tekoäly ei korjaa menneisyyden tuottavuusvajetta, mutta se voi vahvistaa tulevaa tuottavuuskasvua, jos osaamisen uudistamiseen ja työn organisointiin panostetaan ja työmarkkinoiden dynamiikka antaa voimavarojen siirtyä tuottavampaan käyttöön”, Maliranta sanoo.
Analyysin havainnot tukevat Malirannan Pinnan alta -kirjan (Docendo 2024) johtopäätöstä, jonka mukaan Suomen pitkän aikavälin kasvukyky on perustekijöiltään kunnossa.
Laboren analyysi on osa työ- ja elinkeinoministeriön asettamaa selvitystyötä, jossa Mika Maliranta arvioi yhdessä Maija Hovilan ja Teemu Roosin kanssa tekoälyn vaikutuksia suomalaiseen työelämään ja työmarkkinoihin. Selvityshenkilöiden raportti valmistuu helmikuun 2027 loppuun mennessä.
