Visuaalisen luovan työn tekijänoikeuskorvaukset laskivat – digitaalinen talous haastaa alan pelisäännöt
Digitaalisten alustojen kautta kerätyt tekijänoikeuskorvaukset kasvoivat maailmanlaajuisesti lähes 28 prosenttia vuonna 2025. Visuaalisten taiteiden tekijänoikeuskorvaukset kehittyivät kuitenkin vastakkaiseen suuntaan.
LUOVIEN sisältöjen käyttö digitaalisessa taloudessa kasvaa, mutta kehitys ei näy samalla tavalla kaikkien luovien alojen tekijöiden ansainnassa. Vuonna 2025 visuaalisten taiteiden tekijänoikeuskorvauksia kerättiin maailmanlaajuisesti 210 miljoonaa euroa. Määrä laski 1,6 prosenttia edellisvuodesta, vaikka digitaalisten alustojen kautta kerätyt tekijänoikeuskorvaukset kasvoivat samaan aikaan 27,9 prosenttia.
Luvut käyvät ilmi tekijänoikeusjärjestöjen kansainvälisen kattojärjestön CISACin marraskuussa julkaisemasta Global Collections Report 2026 -raportista. Se kokoaa tietoja musiikin, audiovisuaalisten sisältöjen, visuaalisten taiteiden, kirjallisuuden ja näyttämötaiteen tekijänoikeuskorvauksista. Raportin aineisto perustuu 228 tekijänoikeusjärjestön tietoihin 111 maasta ja alueelta.
Visuaalisten taiteiden korvauksia raportoitiin vain 40:ltä markkina-alueelta. CISAC nostaa tämän esiin osoituksena siitä, että alan tekijänoikeuksien suojaa ja lainsäädäntöä on tarpeen vahvistaa. Luku ei kuitenkaan kata kaikkea visuaalisen luovan työn kaupallista käyttöä tai tekijöiden ansaintaa, eikä raportti erittele muotoilijoiden tekijänoikeustuloja omaksi ryhmäkseen.
Digitaalisten alustojen merkitys kasvaa, mutta kehitys vaihtelee aloittain
Kaikkiaan luovien sisältöjen tekijänoikeuskorvauksia kerättiin maailmassa ennätykselliset 15,5 miljardia euroa vuonna 2025. Digitaalisilta alustoilta saatujen korvausten osuus oli 6,57 miljardia euroa eli 42,4 prosenttia kokonaismäärästä. Digitaalisista kanavista on siten tullut tekijöiden suurin yksittäinen korvausten lähde.
Globaalin kasvun taustalla on myös tilastoinnin laajentuminen. Yhdysvaltalaisen The Mechanical Licensing Collectiven (MLC) keräämät korvaukset ovat mukana raportissa ensimmäistä kertaa, ja ne selittävät yli puolet tekijänoikeuskorvausten kokonaiskasvusta.
Kasvu ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti eri sisältötyyppien tai luovien alojen kesken. Musiikki muodostaa selvästi suurimman osan tekijänoikeuskorvauksista. Vuonna 2025 musiikista kerättiin 14,06 miljardia euroa, mikä vastaa valtaosaa kaikista maailmanlaajuisista korvauksista.
Visuaalisen alan tekijänoikeuskorvauksiin kuuluu esimerkiksi teosten käyttöön, jäljentämiseen ja jälleenmyyntiin liittyviä korvauksia. Järjestelmien kattavuus ja käytännöt vaihtelevat kuitenkin maittain. Tämä vaikuttaa siihen, millaisesta teosten käytöstä korvauksia kerätään ja miten ne päätyvät tekijöille.
Tekoäly nostaa tekijöiden oikeudet uudelleen esiin
Tekoälyn nopea kehitys tuo tekijänoikeuskeskusteluun uuden ulottuvuuden. Ihmisten luomia teoksia hyödynnetään tekoälypalveluiden kehittämisessä ja niiden liiketoiminnassa. Samalla kysymykset teosten käytön läpinäkyvyydestä, käyttöoikeuksista ja tekijöille maksettavista korvauksista ovat yhä ajankohtaisempia.
CISACin puheenjohtaja Björn Ulvaeus muistuttaa raportin esipuheessa, että ihmisen luovuus on myös tekoälyn kehityksen perusta. Sitä ei pidä sivuuttaa teknologian kehityksessä, vaan luovan työn tekijöiden oikeudet on turvattava myös uusissa käyttöympäristöissä.
Raportissa CISAC korostaa tarvetta kehittää tekijänoikeusjärjestelmiä teknologisen muutoksen mukana. Myös Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen painottaa, että teosten käytöstä tekoälypalveluissa tulee sopia ja tekijöille maksaa asianmukaiset korvaukset.
Muotoilun ja visuaalisen viestinnän näkökulmasta kysymys on laajempi kuin yksittäisistä tekijänoikeuskorvauksista. Kuvia, grafiikkaa ja muita visuaalisia sisältöjä käytetään yhä monipuolisemmin kaupallisissa palveluissa ja digitaalisissa ympäristöissä. Kun sisältöjen hyödyntäminen muodostaa merkittävän osan digitaalisen talouden liiketoiminnasta, myös niiden tekijöiden oikeuksien tunnistaminen ja korvaaminen nousevat keskeisiksi kysymyksiksi.
Luovan työn arvon turvaaminen edellyttää, että tekijänoikeuksien pelisäännöt pysyvät mukana liiketoiminnan ja teknologian muutoksessa.
