Palkittu digipalvelu ohjaa käyttäjät pois ruudun äärestä
Vuoden Digipalvelu 2026 -palkinnon saanut Museokortti tekee jotain, mikä ei ole digitaalisten palvelujen itsestäänselvä tavoite: se houkuttelee käyttäjiä sulkemaan sovelluksen ja lähtemään museoihin.
MUSEOKORTTI voitti Software Finland ry:n myöntämän Vuoden Digipalvelu 2026 -palkinnon yksityisen sektorin kategoriassa. Tuomaristo kiitti erityisesti palvelun kykyä innostaa ihmisiä museoihin, madaltaa kynnystä kulttuurielämyksiin ja edistää yhteisöllisyyttä. Palkinto jaettiin 5. marraskuuta yhteensä 73 ehdokkaan joukosta. Tänä vuonna tunnustus myönnettiin ensimmäistä kertaa erikseen julkisen ja yksityisen sektorin palveluille. Julkisen sektorin palkinnon sai oikeusministeriön Kansalaisaloite.fi-palvelu.
Museokortin esimerkki tarjoaa kiinnostavan näkökulman digitaalisten palvelujen suunnitteluun ja käyttäjäkokemukseen. Digitaalinen palvelu ei tässä tapauksessa pyri sitouttamaan käyttäjää mahdollisimman pitkäksi aikaa omaan ympäristöönsä. Sen tehtävänä on tehdä seuraavan museokäynnin suunnittelusta helppoa ja houkuttelevaa sekä madaltaa kynnystä lähteä liikkeelle.
Tuomariston puheenjohtaja Riitta Raesmaa kuvasi palvelun vaikutusta palkinnon perusteluissa:
”Museokortti saa ihmiset kotoa liikkeelle ja pois ruutujen äärestä. Se tekee museokäynnistä spontaanin päätöksen erikseen suunnitellun retken sijaan.”
Käyttäjäkokemus johtaa ruudulta todellisiin kohtaamisiin
Museokortin digipalveluihin kuuluvat vuonna 2020 käyttöön otettu mobiilisovellus ja verkkosivusto. Sovelluksella on tiedotteen mukaan 65 000 aktiivista käyttäjää kuukaudessa. Verkkosivut kokoavat yhteen museoiden näyttelyitä, tapahtumia ja etuja sekä tarjoavat inspiraatiota vierailukohteiden valintaan.
Palvelun tavoitteena on tehdä museoista helposti lähestyttäviä ja tuoda ne osaksi ihmisten arkea. Kun näyttelyihin ja kohteisiin voi tutustua etukäteen ja museokäynnin voi päättää myös hetken mielijohteesta, digitaalinen palvelu toimii siltana kiinnostuksen ja fyysisen kulttuurikokemuksen välillä.
Tuomaristo arvioi palveluja muun muassa niiden vaikutuksen, ongelmanratkaisukyvyn sekä toteutuksen laadun, kestävyyden ja tietoturvan perusteella. Museokortin kohdalla esiin nousi erityisesti sen vaikutus käyttäjien elämään. Palvelu madaltaa tuomariston mukaan kynnystä tutustua taiteeseen, historiaan ja tieteeseen myös niiden ihmisten kohdalla, joille museossa käyminen ei ole ennestään tuttua. Se voi tarjota perheille ja ystäville myös uuden tavan viettää aikaa yhdessä.
FMA Creations Oy:n toimitusjohtaja Pekka Impiön mukaan digitaalisen palvelun tärkein hetki ei tapahdu ruudulla.
”Museokortin todellinen arvo syntyy museoissa – uusista oivalluksista, kohtaamisista ja yhteisistä kokemuksista”, Impiö sanoo tiedotteessa.
Digitaalinen palvelu tukee museoiden toimintaa
Vuonna 2015 lanseerattu Museokortti on laajentanut suomalaisten mahdollisuuksia vierailla museoissa. Suomessa on tällä hetkellä 363 000 aktiivista museokorttilaista, ja kortilla pääsee vuoden ajan yli 360 museoon ja muuhun kohteeseen.
Museokortin tiedotteen mukaan maksullisten museokäyntien määrä on sen historian aikana kaksinkertaistunut ja museoiden pääsylipputulot lähes kolminkertaistuneet. Vuosina 2015–2025 Museokortilla tehtiin yli 14,5 miljoonaa museovierailua, ja palvelu tuotti suomalaisille museoille lähes 120 miljoonaa euroa.
Palvelun toimintamallissa tulot palautuvat museoille kävijämäärien perusteella. Osa tuotoista käytetään myös palvelun kehittämiseen ja museoiden yhteismarkkinointiin.
