Kolumni | Brutaali aitous on kilpailuetu globaalissa kilpailussa, jossa jo olet

Kolumni | Brutaali aitous on kilpailuetu globaalissa kilpailussa, jossa jo olet

Älä kysy lupaa olla oma itsesi, saati pyydä sitä anteeksi.

Justin Bieber astui Coachellan lavalle ja teki jotain, mitä harva olisi uskaltanut. Ei tanssijoiden koreografiaa, ei isoa bändiä, ei pyrotekniikkaa.

Mies, laptop ja taustalla mies itse nuorena poikana Youtubessa.

Yksi kauden puhutuimmista keikoista oli arkinen. Intiimissä keikassa jättitapahtumassa oli kuitenkin jotain, mitä ei voinut ohittaa. Bieber tiesi tarkalleen mitä teki. Hän ei yrittänyt miellyttää kaikkia. Hän tiesi, että riittää kun omat fanit, Belieberit, tykkäävät.

Yleisön jakautuminen ja syntynyt jälkipyykki oli merkki siitä, että jotain oikeaa oli tapahtunut. Äärimmäinen minimalismi vaati järjetöntä rohkeutta. Se näytti helpolta ja sitä oli helppo arvostella. No, Coachella-esiintymisten jälkeen Justin Bieberin Spotify-kuuntelu nousi 431 miljoonaan viikkostriimiin, mikä oli lähes 1 800 prosentin kasvu festivaalia edeltävään tasoon verrattuna.

Justin Bieber is back!

Design tuo järkeä, tunnetta ja oman suunnan

Suomessa puhutaan designista yhä ulkonäön kielenä, koristeluna, viimeistelyvaiheen lisäarvona, kuorena, joka lisätään, kun itse toiminnallinen tuote on jo valmis.

Design on kuitenkin tapa tehdä valintoja, rakentaa tuotteita, palveluita, kokemuksia ja brändejä niin, että niissä on järkeä, tunnetta ja oma suunta.

Tämä olisi tärkeä ymmärtää viimeistään nyt, kun digitalisaatio on muuttanut kilpailun perustan ja tekoäly ravistelee kaupan toimintatapojen peruspilareita. Emme kilpaile enää vain oman toimialamme sisällä emmekä varsinkaan vain muiden suomalaisten kanssa. Kilpailemme joka päivä maailman parhaita vastaan.

Brändi on lupaus, josta design tekee totta

Vaikka emme kuvittelisi tähtäävämme kansainvälisille markkinoille, me olemme jo siellä. Tekoälyagentit tekevät ostopäätöksiä nopeammin kuin myyjä ehtii reagoida. Tuote kuin tuote on klikin päässä.

Samalla meillä on Suomessa käsissämme ainutlaatuinen tilaisuus lähteä maailmalle. Puhjennut kupla toimii myös toiseen suuntaan. Suomalaisen design-osaamisen on jo moni yritys todistanut. 

Genelec näyttää siltä mitä on ja on sitä mitä lupaa. Design on tehty palvelemaan käyttötarkoitusta, ainutlaatuisen hyvää äänentoistoa. Tietäjät tietää. 

Ouran sormus, digitaalinen käyttöliittymä, data, palvelu ja henkilökohtainen kokemus muodostavat yhden kokonaisuuden. 

Brändi, design ja käyttökokemus eivät ole kolme eri asiaa. Ne ovat saman kokonaisuuden kolme näkyvää muotoa: brändi on lupaus, design tekee siitä totta ja kokemus ratkaisee, uskotaanko se.

Rovio on osoittanut moneen kertaan, mitä tapahtuu, kun ideassa on tarpeeksi voimaa. Siitä voi tulla ilmiö, hahmo, maailma. Jotain, joka elää useammassa muodossa yhtä aikaa. Angry Birds on ladattu yli viisi miljardia kertaa ja laajentunut peleistä animaatioihin, elokuviin ja kuluttajatuotteisiin.

Toimiala, muotokieli, brändi ei yhdistä Genelecia, Ouraa ja Roviota. Yhteistä niille on tinkimätön tahto, vahva näkemys ja luotto omaan designiin vailla kompromisseja. Ne eivät yritä miellyttää kaikkia. Riittää kun miellyttää riittävän monia niin paljon, että he kertovat siitä muille, palaavat yhä uudelleen ja muistavat sen vuosikymmenien päästä.

Erotu tekemällä aitoudella ja rohkeudella

Digitalisaatio toi maailman samalle kentälle, tekoäly tekee kilpailusta vielä nopeampaa. Kun yhä useampi pystyy tekemään nopeasti melko kelvollista, kelvollisuus itsessään menettää arvoaan.

Oma näkemys ei muutu tässä vähemmän tärkeäksi vaan päinvastoin. Kun keskitasoa syntyy helpommin kuin koskaan, erottuminen ei tapahdu tekemällä samaa hieman siistimmin. Se tapahtuu tekemällä jotain oikeasti aitoa ja omaa.

Suomessa kulttuurimme ja perimämme mahdollistaa tämän paremmin kuin edes itse tiedämme. Meillä on aivan erityistä osaamista, poikkeuksellista makua ja puhuttelevaa outoutta. Tätä kaikkea tukee pitkät perinteet Marimekosta iLOQiin siinä, miten uniikkia designia tehdään. 

Bieber ei kysynyt lupaa olla oma itsensä – saatikka pyytänyt anteeksi. Miksi ihmeessä meidän pitäisi?


KIRJOITTAJA
Elina Bono Nitro AIMin toimitusjohtaja ja johtava konsultti sekä yksi Suomen kysytyimmistä generatiivisen tekoälyn hyödyntämisen valmentajista.


Ajankohtaista