Kolumni | Vassinen Unfiltered: Suomalaiset eivät osaa brändätä
Suomalainen insinööri luottaa siihen, että tuote myy itse itsensä. Olemme markkinoinnin kehitysmaa.
STEREOTYPIAT elävät vahvoina. Palasin neljä vuotta sitten Suomeen ja valitettavasti allekirjoitan jokaisen näistä yleistyksistä.
Brändäysosaaminen on monessa yrityksessä parhaimmillaan alkeellisella tasolla. Suomalaiset huippumyyjät lentelevät yhä kansainvälisille messuille, pääosin juttelemaan toisten saman firman jäsenten kanssa ja juomaan kaljaa.
Useammin kuin harvemmin nähdessäni tv-mainoksen tai printin, seuraa paniikkikohtaus. Kusifiltterin syövyttämästä AI-digimainossaastasta nyt puhumattakaan.
Olemmeko unohtaneet kaiken markkinoinnista, emmekä oppineet mitään uutta?
Pahoitteluni, synkkä slaavilainen mielenlaatuni nostaa päätään, ja tästä on tulossa perinteinen valitusvirsi.
Ongelma Suomessa ei ole osaamisemme.
Joka päivä kohtaan yrityksiä, jotka tekevät uskomattomia asioita. Asioita, joita ei tehdä missään muualla. Asioita, jotka vaativat rohkeutta, älyä ja sisukkuutta.
Niitä tekevät aivan uskomattomat ihmiset, joita pitäisi nostaa enemmän jalustalle ja joiden tekemistä ihmeistä pitäisi uutisoida enemmän.
Meidän on oltava aivan saatanan hyviä, koska olemme niin saatanan huonoja myymään itseämme
Ongelmamme on henkisellä puolella. Olemme liian rationaalisia.
Luulemme, että maailma on peli, jossa on säännöt ja ihmiset toimivat odotetulla tavalla.
Todellisuudessa maailma on lainsuojaton mössö, jossa ihmiset tekevät koko ajan täysin idioottimaisia ratkaisuja.
Näiden ratkaisujen jälkeen, sen sijaan että oppisimme virheistämme, kaivamme itseämme syvemmälle kuoppaan tekemällä entistä idioottimaisempia ratkaisuja.
Me suomalaiset emme ymmärrä irrationaalisuutta, vaikka se on koko maailmaa ajava voima
Ja ennen kaikkea se on brändejä ja markkinointia ajava voima.
Hyvä esimerkki on hinnoittelu. Kuinka monessa suomalaisyrityksessä hinnoittelu perustuu yhä cost+ -ajatteluun?
Hinnoittelu ei ole ainoastaan mekaanisen rationaalinen suoritus, vaan sen tulisi olla hinnan maksimointia perustuen siihen, kuinka irrationaalisen suuren hinnan asiakas on valmis maksamaan.
Jos tuote ei mene kaupaksi, oletko koittanut nostaa sen hintaa?
Tätä voi myös perustella rationaalisilla argumenteilla. Milloin esimerkiksi viimeksi teit hintajoustotutkimuksen?
Irrationaalisuuden ymmärtäminen ja ylistäminen uupuu meistä fakki-idiooteista
Toinen haasteemme on rajallinen näkökenttämme.
Emme näe asioita mahdollisuuksien kautta, vaan uhkien, epäonnistumisen pelon ja kasvojen menettämisen kautta.
Rationaalisuus yhdistettynä kapeakatseisuuteen johtaa siihen, että hassaamme arvokkaita mahdollisuuksia.
Mikä on eräs tunnetuimmista suomalaisista innovaatioista ja kokeiluista?
AI-rehut ja astiankuivauskaapit olisivat varmaan oikeita vastauksia ylioppilaskirjoituksissa, mutta on olemassa yksi tuoreempi tapaus, joka sai huomattavaa huomiota ulkomailla. Suomessakin toki, mutta ainoastaan vääristä asioista.
Vuoden 2018 perustulokokeilu. Mitä suomalaisena muistan tästä?
Tietysti sen, että se oli epäonnistuminen.
Kokeiltiin sitä kerran, ei toimi, ja nyt tuo kommunistien ja tekoälyfriikkien märkä uni voidaan kuopata ikuisesti.
Toki voisi argumentoida, että koko testi tehtiin typerästi. Myös vaikkei työllisyys parantunut, ihmisten onnellisuus lisääntyi. Eikö tuo ole jo hyvä tulos?
Jos samalla investoinnilla saadaan vähemmän vitutusta, valitsisin toimenpiteen joka kerta.
Emme kokeile, koska eno kävi internetissä, kun se ilmestyi, eikä se silloin toiminut
Kun lukee suosittuja ulkomaisia populaareja tietokirjoja, sama perustulokokeilu tulee myös esille. Mutta kun lukee näitä seminaareissa palvottuja Harareita, tuntuu, että lukisi aivan eri asioista.
Suomea suitsutetaan innovaation edelläkävijänä sekä kokeiluihin valmiina kansakuntana. Suomessa mokasimme, ulkomailla uskalsimme tehdä jotain ensimmäisenä.
Saimme dataa, jonka perusteella voimme kokeilla uudestaan. Tosin emme kokeile, sillä eno kävi internetissä, kun se ilmestyi, eikä se silloin toiminut.
Sama tulos, täysin eri tarina. Koska olemme materialisteja, emme kerro tarinoita vaan latelemme faktoja.
Tämä voisi olla Suomen tarina
Suomi on maailman paras testimarkkina aivan mille tahansa.
Meitä on vähän, teknologia on kohdallaan, hommat toimivat ja Hararikin sen tietää: uskallamme kokeilla.
Tämä ennakkoluuloton ekosysteemi mahdollistaa maailmanluokan innovaatiot ja maailmanluokan brändit.
Tämä voisi olla Suomen tarina. Mutta tarina syntyy ainoastaan kertomalla.
Ja kun olet kertonut sen riittävän monta kertaa, siihen myös aletaan uskoa.
Riku Vassinen on hasan & partnersin toimitusjohtaja. Hän päätti 12-vuotiaana haluavansa mainosalalle luettuaan Ami Hasanin haastattelun Talouselämästä ja on sen jälkeen elänyt ja hengittänyt markkinointia. Vassisen tavoite on saada suomalainen yritysjohto ymmärtämään irrationaalisuuden arvo ja auttaa kirjoittamaan Suomelle kunnianhimoisempi tarina. Tässä kolumnissa hän kirjoittaa suodattamatta, siekailematta ja sydänverellään brändeistä.
