Kuulunko tänne ja olenko tervetullut? Inklusiivisuus on kaupallistamisen supervoima
Lue tiivistelmä
- Inklusiivinen suunnittelu on näkymättömien esteiden poistamista palvelusta, aina aistikuormituksesta sosiaalisiin pelkoihin asti.
- Inklusiivisuus on kaupallistamisen supervoima, koska se vetoaa ihmisen hyvänolon tunteeseen.
- Inclusive Design -ideakilpailussa nuoret löysivät käytännön ratkaisuja festivaalikokemuksen parantamiseen.
- Flow Festival asemoituu premium-luokan tapahtumaksi, joka erottuu omaleimaisella identiteetillään.
- Edelläkävijän brändimielikuvan säilyttäminen perustuu jatkuvaan innovointiin ja kehitystyöhön.
Maailma on nykyään parempi paikka elää ja voida hyvin. Ajatus nousee väkisinkin mieleen, kun näkee, kuinka erilaisuutta tänä päivänä asiakaskokemuksessa huomioidaan.
TAKANA on maailma, jossa massat haluttiin tasapäistää mahtumaan samaan pieneen piparkakkumuottiin. Jossa ihmisen tuli sopeutua vallitseviin olosuhteisiin.
Tänä päivänä laadukkaissa palveluissa olosuhteet muotoillaan huomioimaan erilaisia ihmisiä.
Emmekä nyt puhu vain vammojen huomioinnista tai neuroepätyypillisyydestä, vaan myös siitä, kuinka koemme asiat.
Tuntuuko minusta, että kuulun tänne. Tähän asiakaskokemuksessa nyt panostetaan.
Saavutettavuudesta seuraava porras on inklusiivisuus
Perinteisesti esteettömyys on ymmärretty fyysisenä saavutettavuutena.
Saavutettavuudella on kaadettu esteitä niin palveluiden, tuotteiden kuin ympäristöjen ääreltä, jotta kaikki ihmiset voivat niitä mahdollisista vammoista riippumatta käyttää. Saavutettavuuden toteutumisen tueksi on laadittu standardeja ja säädetty lakeja.
Inklusiivisuus on säännöstelyä laajempi arvopohja, joka huomioi ihmisten erilaisuuden kokonaisvaltaisesti.
Se pyrkii kaatamaan näkymättömiä esteitä liittyen esimerkiksi aisti- ja kognitiiviseen kuormitukseen, sosiaaliseen turvallisuuteen, digitaalisten palvelujen selkeyteen sekä siihen, huomioiko vaikkapa tapahtumakokemus aidosti kävijöiden tarpeet.
Asiakas halutaan saada tuntemaan yhteenkuuluvuutta ja olonsa tervetulleeksi.
Musiikkifestarit vetävät miljoonia kävijöitä
Musiikkifestivaalit ovat merkittävä osa suomalaista kulttuuria, alueiden elinvoimaa ja matkailua.
Kotimaista elävän musiikin yksityissektoria edustavan LiveFIN ry:n mukaan tänä vuonna kesä-elokuussa järjestettiin 529 festivaalia, joissa käyntejä oli 2,96 miljoonaa. Kesällä 2019 käyntejä oli arviolta 2,90 miljoonaa.
”Tapahtumia on viime vuoteen verrattuna noin 40 vähemmän, mutta käyntimäärät ylittyivät ensimmäistä kertaa koronaa edeltävän ajan jälkeen”, LiveFIN ry:n viestintäpäällikkö Susanna Malo kertoo Suomen 2026 festarikesän tilanteesta.
Valtaosa eli 76 prosenttia kesäfestivaaleista oli pieniä, alle 5 000 käynnin tapahtumia. Uusia festivaaleja oli 69 eli 13 prosenttia. Vain 14 prosenttia saavutti vähintään 10 000 käyntiä.
Tunne yleisösi ja vetoa heihin
Malo nostaa menestyneimpien festivaalien salaisuudeksi oman yleisönsä tuntemisen. Kenelle tapahtumaa tehdään ja miten heitä houkutellaan.
”Toisilla on vahva oma identiteetti ja kokemus, mitä ihmiset ovat tottuneet saamaan. Vuodesta toiseen hyvin myyvän festivaalin takana on pitkäjänteistä huippuammattilaisten toimintaa.”
Yksi menestyjistä on Suvilahdessa järjestettävä ilmiöksi noussut Flow Festival, jolla oli tänä vuonna 91 000 festivaalivierasta. Kolmipäiväisten festareiden perjantai ja lauantai olivat loppuunmyydyt.
Vuosituhannen alusta pienestä harrasteprojektista kehittynyt festivaali ylitti ensi kertaa vuonna 2007 kymmenentuhannen kävijän. Vahvasti arvopohjaisena festarina profiloituva Flow on tänä päivänä yksi Euroopan merkittävimmistä kaupunkifestivaaleista.
Miten toivotetaan kaikki tervetulleiksi sellaisina kuin he ovat?
Kaikessa ostamisessa on aina jonkinlainen kynnys.
Festivaaleilla jo ennen kuin koko tapahtumaan edes tullaan, saatetaan vertailla itseään tapahtumasta esiteltyyn kuvastoon ja miettiä, näkyykö siellä minunlaisiani ihmisiä. Kuulunko joukkoon.
Festivaaleilta haetaan elämyksellisyyttä, mutta samalla se on myös yksi iso ärsyke. Kaikki kokemuksessa ei välttämättä viihdytä, vaan voi myös kuormittaa.
On paljon ääniä, ihmisiä ja pitkät välimatkat. Ruuat ja juomat pitää hakea itse. Aistit saavat runsaasti ärsykkeitä samalla, kun tulee paljon seisomista. Kokemus on myös fyysisesti raskas.
”Miten se elämys, joka kumminkin on ärsykkeellinen, olisi mahdollisimman monelle hyvä ja festivaalilla voisi viihtyä. Tämä on ihan superkiehtova aihe”, Flow Festivalin myynti- ja markkinointijohtaja Vilja Grotenfelt sanoo.
Hän katsoo inklusiivista suunnittelua etenkin brändilinssien kautta.
”Millä tavalla erilaisten palveluiden ja design-asioiden kehittäminen ja tekeminen kehittää brändiä ja parantaa jotain muutakin, kuin pelkästään sen hetkistä kokemusta.”
Nuoret suunnittelijat avuksi
Tänä vuonna Inclusive Design -kilpailu kutsui nuoria suunnittelijoita eri puolilta Suomea pohtimaan, miten näkymättömät esteet voivat vaikuttaa osallistumiseen, yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja festivaalikokemukseen.
Kilpailu syntyi Tiedon, Flow Festivalin, Young Finnish Designin ja Inklusiivin yhteistyönä.
Lähes kuusikymmentä suunnittelijaa haki kilpailuun, josta kolme finalistia valittiin kehittämään konsepteja inklusiivisemman Flow Festivalin rakentamiseksi.
”Nuoret saivat kisassa itse tunnistaa, mikä voisi olla näkymätön este, mikä voisi olla jollekin ihmiselle festivaalikokemusta joko häiritsevä tai ehkä jopa kokonaan sellainen, joka saa ajattelemaan, että en halua lähteä”, Grotenfelt kertoo.
Tällaiset olivat inklusiivisuuskilpailun finalistien työt
Kilpailun voitti Aalto-yliopiston Informaatioverkostojen maisteriohjelmassa opiskeleva Viola Rautahiemo konseptillaan, jossa festivaalialueen äänimaailmasta ja eri alueiden volyymitasoista viestitään selkeästi ja visuaalisesti.
Näin kävijät voivat ennakoida ympäristöjä paremmin ja valita itselleen sopivimmat tilat omien tarpeidensa ja mieltymystensä sijaan.
Savonia-ammattikorkeakoulussa palvelumuotoilua opiskeleva Katariina Valentin sai kunniamaininnan konseptistaan, mikä helpottaa avun saamista festivaaleilla ja tekee yksilölliset tarpeet näkyvämmäksi osaksi kävijäkokemusta.
Kolmas finalisti oli LAB-ammattikorkeakoulussa sisustusarkkitehtuuria ja kalustemuotoilua opiskeleva Vilma Karisto, jonka suunnittelema tilakonsepti tarjosi festivaalikävijöille mahdollisuuden rauhoittumiseen ja palautumiseen keskellä festivaalikokemusta.
Tuomaristossa olivat mukana Flow Festivalilta Grotenfeltin ohella Stiina Väänänen ja Katja Toropainen sekä Tieto Tech Consultingin muotoilujohtaja Petra Tarkkala.
Nuorten suunnittelijoiden vahvuudet
Tieto Tech Consulting on ollut Flow’n teknologiakumppani koronavuosista lähtien. Ohjelmistoyhtiö on tehnyt Flow Festivalin verkkosivut ja mobiiliapplikaation sekä toteuttanut festareiden ekologisen jalanjäljen budjetointityökalusta verkkoselainpohjaisen.
Digitaalisena muotoilijana pitkän uran tehnyt Petra Tarkkala vetää Tiedossa parinkymmenen hengen muotoilutiimiä. Tiimi tuo arvoa ratkomalla asiakkaiden haasteita digitaalisen muotoilun keinoin siten, että asiat saadaan arjessa toimimaan.
”Tämä oli tosi hauska kisa myös siltä kulmalta, että näki taas, mihin kaikkeen nämä nuoret pystyivät”, Tarkkala kommentoi Inclusive Design -kilpailua tuomarin roolista.
Jokaisella ikäpolvella on kokemusvuosien mukaan vähän erilaista tarjottavaa, eri kulma elämään.
”Nuorille voi olla ihan henkilökohtaisestikin tärkeää viettää kesää festareilla. Sitä kautta on näkemystä ja ymmärrystä siitä, mitkä asiat siellä ehkä mättävät”, hän arvelee.
”Myös se, kun he ovat tuoreita opiskelijoita tai osa valmistumisvaiheessa, heillä on hieno kyky löytää joku asia ja lähteä selvittämään, tutkimaan ja penkomaan sitä mielettömällä energialla.”
Ulkopuolisen raikas näkökulma ja energia
Vanhaan joukkoon ulkopuolelta tulevat tuovat mukanaan raikkaan näkökulman, jossa asioita katsoo eri tavalla.
Kun kaikkea vanhaa tietoa ei ole käytettävissä, ehdottelu on yleensä rohkeampaa. Ideoita tuodaan innokkaasti kehiin jarruttelematta. Ehkäpä myös sellaisia, joita on aiemmin kokeiltu.
”Eikä ole sellaisia reunaehtoja, mitä pystyy tekemään ja mitä ei. Helposti omassa organisaatiossa tulee se, että on jo kokeiltu tai ei ole mahdollista. Mietitään, tyssääkö tämä nyt vaikka budjettiin tai mihin nyt sitten tyssääkään”, Vilja Grotenfelt huomauttaa.
Inclusive Design -kilpailussa nousi esille asioita, mitä Flow’ssa oli jo aiemmin kokeiltu, mutta uudella kulmalla.
”Minusta sinä, Vilja, heti löysit niistä, mikä erosi aiempaan. Se on juuri sitä synergiaetua”, Petra Tarkkala lisää.
Samaa asiaa, mikä on kerran tehty tietyllä kulmalla, aletaan ajatella vähän uudella tavalla. Silloin ehkä huomataan, että tässä on sittenkin jotain, mikä kannattaisi herättää uudelleen henkiin.
Ideoiden sparrausta ja synergiaetuja
Kilpailuorganisaattorina Young Finnish Design toteutti kilpailun järjestelyt.
Kaikista kisaan hakeneista he valitsivat kolme hyvin eri muotoilun aloja edustava nuorta suunnittelijaa, joita mentoroitiin ja koutsattiin ideoiden kanssa eteenpäin.
Välituomarointipalaveri järjestettiin heinäkuun alussa, jossa eri konsepteja käytiin läpi, kommentoitiin ja yhdessä ideoitiin.
”Kaikki ideat olivat minusta tosi hyviä, ei siellä mitään huonoja ollutkaan. Sitten me autettiin jokaista valitsemaan yksi kärki-idea, joista he kehittivät kilpailutyönsä”, Tarkkala sanoo.
Miten kilpailutyö ja voitto vaikuttaa Flow Festivaliin?
”Sitä voi olla vaikea sanoa, kun tämä on ideakilpailu. Me painotimme innovatiivisuutta ja valittiin voittajaksi mielestämme kiehtovin innovatiivinen idea, konsepti. Sitä pitää tietysti tutkia aika paljon enemmän, onko se sellainen, että sitä voisi lähteä toteuttamaan. Pitää tehdä testauksia ja lisää taustatutkimusta”, Grotenfelt sanoo.
Vahva brändimielikuva, jota pyritään ylläpitämään kaikissa kosketuspisteissä
Vuodesta 2004 järjestetyn Flown’n brändimielikuva on vahva.
”Myös ihmisillä, jotka eivät ole koskaan olleet Flow’ssa, on aika hyvä mielikuva siitä, minkälainen tapahtuma on. Usein se osuu aika oikeaan”, Vilja Grotenfelt sanoo.
Hän kertoo, että kävijätutkimuksissa Flow on koettu laadukkaana tapahtumana, jollain tavalla premium-festivaalina.
”Vahvasti arvopohjaisena erityisesti ympäristövastuu ja yhdenvertaisuus on nostettu ylös. Brändi on elämyksellinen, arvopohjainen ja kansainvälinen.”
Brändimielikuvaa pyritään ylläpitämään kaikissa kosketuspisteissä, joissa ihmiset brändin kohtaavat. Niin tapahtumassa tai digitaalisessa mediassa.
”Meillä musiikki on kärki festivaalilla, mutta festivaalin tekeminen on tosi pitkälle myös palvelumuotoilua”, Grotenfelt korostaa.
Palvelumuotoilu vaikuttaa brändimielikuvan takana
”Me mietimme, miten palvelut toimivat ja millaisia ovat parhaat palvelut festivaalilla”, Flow Festivalin Grotenfelt sanoo.
Siksi ei tehdä samaa, mitä aiemminkin on tehty. Aina pitää innovoida ja tuoda jotain uutta.
”Sama koskee myös digitaalisia palveluita. Emme halua, että nekään jämähtävät paikalleen, vaan niiden pitää aina viestiä sitä samaa edelläkävijän brändimielikuvaa, kuin meidän tapahtumamme. Ja siksi se ei ole vaan staattinen homma, että nyt on saitti tehty ja appi tehty, vaan se vaatii jatkuvaa kehitystyötä”, hän lisää.
”Välillä se tuntuu raskaaltakin, mutta juuri brändinäkökulmasta palvelukokemus on todella tärkeä. Sehän on se koko polku, joka alkaa sieltä saitilta ja päättyy sitten festivaaliviikonlopun jälkeen johonkin viestintään.”
