Design Pulse 2026 piirtää kuvaa muuttuvasta muotoilualasta
Miten suomalaisilla muotoilijoilla menee vuonna 2026? Ornamon Design Pulse -tutkimus tarkastelee muotoilualan ammattilaisten työtä, toimeentuloa ja työmarkkinoita sekä alan yritysten näkymiä. Tutkimus tuo esiin myös tekoälyn kasvavan roolin, vastuullisuuden merkityksen ja muotoilijoiden työnkuvien muutoksen.
MUOTOILUALAN ammattijärjestö Ornamon tuore tutkimus Design Pulse 2026 tarkastelee suomalaisen muotoilualan työmarkkinoita, yrityksiä ja tulevaisuudennäkymiä tilanteessa, jossa tekoäly muuttaa työn tekemisen tapoja ja alan toimintaympäristö on edelleen epävarma. Alkuvuodesta 2026 toteutettuun kyselyyn vastasi 544 muotoilualan ammattilaista palkansaajista opiskelijoihin ja työttömiin sekä 102 muotoilualan yritystä. Tutkimuksen toteutti tutkija Pekka Lith.
Tulokset piirtävät alasta kaksijakoisen kuvan. Muotoilijoiden palkkataso on kehittynyt myönteisesti, mutta työmarkkinoiden epävarmuus kohdistuu erityisesti uransa alkuvaiheessa oleviin. Nuorten ja kokeneiden muotoilijoiden tilanteiden välinen ero korostaa alan työmarkkinoiden eriytymistä. Opiskelijoista 69 prosenttia arvioi oman alansa työmarkkinatilanteen heikoksi, ja työttömät muotoilijat ovat keskimääräistä nuorempia.
Palkansaajien kuukausiansioiden keskiarvo oli tutkimuksessa 4 641 euroa ja mediaani 4 500 euroa. Palkat olivat pysyneet lähes ennallaan 73 prosentilla vastaajista, kun 23 prosentilla ne olivat nousseet. Samalla palkkaukseen liittyy edelleen tyytymättömyyttä: vain 48 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä ansiotasoonsa.
Tekoäly muuttaa työn rytmiä
Tekoäly on noussut nopeasti osaksi muotoilijan työtä. Lähes 40 prosenttia suunnittelijoista käyttää tekoälyä työssään säännöllisesti, ja yli 70 prosenttia arvioi sen muuttavan työn tekemistä merkittävästi.
Tutkimuksen mukaan muotoilijat hyödyntävät tekoälyä jo erityisesti tekstien tuottamisessa, tiedonhaussa sekä ideoinnissa ja konseptoinnissa. Teknologian yleistymisen myötä työn painopisteen arvioidaan siirtyvän osin toteuttamisesta suunnitteluprosessien ohjaamiseen, vaihtoehtojen arviointiin, kuratointiin ja strategiseen päätöksentekoon. Tekoälyn hallinnasta on samalla muodostumassa yhä tärkeämpi osa muotoilijan ammattitaitoa ja kilpailukykyä.
Muotoilijoita ei kuitenkaan näyttäisi ensisijaisesti huolestuttavan oman työnsä menettäminen tekoälylle. Keskeisemmiksi huolenaiheiksi nousevat tekijänoikeuksien väärinkäyttö ja tekoälyn ympäristövaikutukset. Samalla tekoälyn käyttöönotto voi lisätä työn nopeuteen kohdistuvia odotuksia ja siten muuttaa työn tekemisen rytmiä.
Vastuullisuus pysyy agendalla, yritysten tulevaisuudenusko vahvistuu
Tekoälyn vahvasta asemasta huolimatta vastuullisuus ei ole kadonnut muotoilijoiden työpöydiltä. Muotoilijat pitävät vastuullisuutta edelleen tärkeänä osana työtään, vaikka yritysten odotukset ja vaatimukset sen suhteen näyttävät olevan monin paikoin maltillisempia.
Noin 60 prosenttia kyselyyn vastanneista muotoiluyrityksistä arvioi taloudellisen tilanteensa vakaaksi. Vahvimmassa asemassa ovat erityisesti pidempään toimineet yritykset, joiden liiketoiminta perustuu palveluihin, riittävään laskutukseen ja paikallista markkinaa laajempaan toimintaan. Myös henkilöstön palkkaaminen näyttää liittyvän yritysten vahvempaan asemaan.
Yritysten toimintaympäristöä leimaa samalla murros. Muotoilualalla toimii sekä tekoälyn hyödyntämisessä edelläkävijöitä että teknologiaan kriittisemmin suhtautuvia yrityksiä, joka muuttaa myös työn tekemisen ja ansaintalogiikan tapoja. Kokonaisuutena yrityskentästä välittyy kuitenkin palkansaajia vakaampi kuva: muotoiluyritysten tulevaisuudenusko näyttää olevan vahvempaa kuin työmarkkinoiden yleinen tilanne antaisi olettaa.
”Kyselyn perusteella menestyminen edellyttää ennen kaikkea kykyä sopeutua ja uudistaa liiketoimintaa. Muotoiluyritysten vahvuus on niiden kyvyssä yhdistää vahva asiantuntijuus, palvelut, tuotteet ja erilaiset markkinat”, toteaa Ornamon tutkimus- ja kehityspäällikkö Emmi Putkonen.
Muotoilijan työnkuva laajenee
Design Pulse nostaa esiin myös muotoilijoiden työnkuvien muutoksen. Perinteisten suunnittelijanimikkeiden rinnalle on syntynyt uusia rooleja, joissa muotoilu kytkeytyy esimerkiksi strategiaan, liiketoiminnan kehittämiseen, teknologiaan ja asiakaskokemukseen. Muutos kertoo osaltaan siitä, kuinka laajalle muotoiluosaaminen on levinnyt organisaatioissa.
Kokonaisuutena tutkimus näyttää alan, jossa kokeneelle osaamiselle on edelleen kysyntää, mutta työelämään kiinnittyminen on vaikeutunut erityisesti nuorilla. Samaan aikaan tekoäly, vastuullisuus ja muuttuvat liiketoimintamallit muokkaavat sitä, millaista osaamista muotoilijoilta tulevaisuudessa odotetaan.
