Ovatko markkinakyvykkyydet Suomen sokea piste?
Maailma ei kärsi hyvien ideoiden puutteesta. Niukkuutta on sen sijaan kyvyssä tunnistaa, mistä seuraava suuri markkina syntyy.
SUOMALAINEN innovaatiokeskustelu nojaa edelleen vahvasti perinteiseen, lineaariseen malliin: perustutkimuksesta edetään soveltavaan tutkimukseen, siitä tuotekehitykseen ja lopulta kaupallistamiseen. Markkinat näyttäytyvät tässä ajattelussa prosessin viimeisenä vaiheena – paikkana, johon hieno uusi keksintö loppusijoitetaan.
Hankenin työelämäprofessori Oskar Korkmanin mukaan vallitseva tapa ymmärtää kaupallistaminen on liian kapea. Usein kaupallistamisella viitataan niin sanottuun go-to-market-vaiheeseen eli siihen, miten jo valmis tuote tai palvelu viedään markkinoille. Markkinakyvykkyydet puolestaan kysyvät, millaisia markkinoita kannattaa rakentaa ja missä tulevaisuuden arvonluonti tapahtuu. Korkmanin mukaan kestävä innovaatio ja kasvu syntyvät teknologisten, markkinallisten, pääomaan ja skaalaamiseen liittyvien kyvykkyyksien yhteisvaikutuksesta.
Markkinakyvykkyydet eivät ole markkinointia
Markkinakyvykkyyksistä puhuttaessa kyse ei ole markkinoinnista tai myynnistä sanan perinteisessä merkityksessä. Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa markkinakyvykkyyksillä viitataan organisaation kykyyn tunnistaa, tulkita ja hyödyntää uusia markkinamahdollisuuksia ennen kilpailijoita.
Käytännössä tämä tarkoittaa kykyä havaita käyttäytymisen ja kysynnän muutoksia, haastaa toimialojen vallitsevia oletuksia, arvioida uusien teknologioiden markkinapotentiaalia sekä kohdentaa resursseja muuttuvissa tilanteissa. Kyse on myös kyvystä yhdistää teknologioita, osaamista ja liiketoimintamalleja uusilla tavoilla.
Markkinakyvykkyyksien ytimessä on kyky nähdä uusia mahdollisuuksia siellä, missä muut näkevät vain olemassa olevia markkinoita.
Parhaimmillaan markkinakyvykkyydet eivät ainoastaan reagoi markkinoihin, vaan rakentavat niitä. Yritykset eivät silloin kilpaile olemassa olevilla markkinoilla vaan luovat kokonaan uusia kategorioita, toimintatapoja ja kysyntää.
Teknologiaa osataan tukea – markkinakyvykkyyksiä ei
Suomalainen innovaatiojärjestelmä on vuosikymmenten aikana rakentunut vahvasti tutkimus-, kehitys- ja teknologiakyvykkyyksien ympärille. Niille on luotu rahoitusinstrumentteja, mittareita, koulutuspolkuja ja institutionaalista tukea. Tutkimus- ja kehitysinvestointeja seurataan tarkasti, patentteja lasketaan ja teknologista osaamista pidetään kilpailukyvyn perustana.
Markkinakyvykkyyksille ei ole syntynyt vastaavaa asemaa. Ja juuri siinä voi piillä yksi Suomen kasvun pullonkauloista.
Markkinakyvykkyydet jäävät helposti abstraktiksi metakieleksi, jota on vaikea mitata tai hallita. Silti juuri niiden kautta yritykset tunnistavat uusia kasvumahdollisuuksia, rakentavat kilpailuetua ja löytävät uusia vientimarkkinoita. Toisin sanoen kyse ei ole universaalista markkinaherkkyydestä tai asiakkaiden kuuntelemisesta, vaan kyvystä nähdä uusia mahdollisuuksia siellä, missä muut näkevät vain olemassa olevia markkinoita.
Voisiko Suomen seuraava kasvuloikka syntyä markkinoiden rakentamisesta?
Korkmanin mukaan monet maailman menestyneimmistä yrityksistä eivät ole voittaneet kilpailua pelkästään paremman teknologian tai muotoilun ansiosta. Ne ovat onnistuneet tunnistamaan uusia markkinamahdollisuuksia ja rakentamaan niiden ympärille kokonaan uusia markkinoita. Teknologia on ollut mahdollistaja, mutta markkinaymmärrys on määrittänyt suunnan.
Siksi Suomen kasvukeskustelussa olisi perusteltua kysyä, investoimmeko riittävästi markkinakyvykkyyksiin? Keskustelu keskittyy usein tutkimus- ja kehityspanostuksiin, vaikka yhtä tärkeää olisi ymmärtää, missä tulevaisuuden kysyntä syntyy ja millaisia markkinoita suomalaiset yritykset voisivat olla rakentamassa.
Jos markkinat nähdään edelleen paikkana, johon valmis innovaatio lopulta toimitetaan, vaarana on, että rakennamme maailmanluokan teknologioita ilman maailmanluokan kykyä tunnistaa, missä niiden arvo syntyy. Tulevaisuuden kilpailukyky ei rakennu pelkästään kyvystä kehittää uusia ratkaisuja, vaan myös kyvystä nähdä uusia markkinamahdollisuuksia ennen muita.
Markkinakyvykkyydet voivatkin olla yksi Suomen kasvutekijöistä, ja samalla yksi sen merkittävimmistä sokeista pisteistä.
