Järkyttävä löytö! Kaksi kolmesta brändistä ovat äänettömiä
Vaatteet ja tyylin voi vaihtaa, mutta äänesi on brändi, josta jokainen sinut tunnistaa. Mutta mitä ajatella siitä, että suurella osalla brändejä ei ole lainkaan omaa ääntä?
AJATTELE, jos oma äänesi muuttuisi aika-ajoin täysin muuksi.
Äänesi olisi möreä ja hidas, mutta heti seuraavalla kvartaalilla se olisikin hyperenerginen ja puhuisit tosi nopeasti, koska tässä kohtaa sinulla olisikin vain pelkästään taktisia osta heti -viestejä kerrottavana.
Eihän se toimisi, koska sinä olet brändi.
”Voit vaihtaa vaatteita, voit vaihtaa hiustyyliä ja olla edelleen sinä. Tämä on huomattu myös pelihahmoissa, joissa kaikki muu voi muuttua, mutta ääneen ei voi koskea”, Bauer Median luova johtaja Lauri Domnick sanoo.
Tämä tilanne on kuitenkin monien yritysten kohdalla. Brändeille on määritelty brändikirjoihin kaikki muu, mutta äänestä vaietaan.
Visuaalisuudessa ollaan yksityiskohtaisia, äänestä vaietaan
Oman äänibrändin puuttumista voisi verrata visuaalisen identiteetin puuttumiseen. Entä, jos jokaisen kampanjan alkaessa mietittäisiin alusta alkaen, miltä näytetään tällä kertaa.
Millainen logo piirretään, mitä värejä ja fontteja käytetään. Millaista kuvastoa käytetään.
”Ajatuskin on täysin absurdi, mutta äänen kanssa toimitaan niin”, Domnick toteaa.
Yritysten omissa brändikirjoissa brändin konsepti määritellään yksityiskohtia myöden, mutta äänen kohdalla mainitaan korkeintaan tone-of-voice, mikä ottaa kantaa pelkästään kirjoitettuun sisältöön.
Äänen vaikutukset tunnetaan
Jokaisella meillä on kokemusta siitä, kuinka paljon ääni ja musiikki ylipäänsä vaikuttaa meihin. Lintujen laulu, saunan ääni tai mikä vaan ääni, jota säikähdän.
”Aivan, minussahan tapahtuu asioita. Jos kerta minä reagoin näin, sittenhän sillä on markkinoinnissakin väliä”, Domnick sanoo.
Äänen osalta asia vaatii monesti henkilökohtaisen oivalluksen, ennen kuin ymmärtää, miten äänellä on oikeasti väliä markkinoinnissa ja osana liiketoimintaa.
Muista käyttää brändiääntä kaikkialla, missä brändi on
Nekin brändit, joilta ääni löytyy, rajaavat sen käytön monesti pelkästään markkinointiin.
Mainokset kuulostavat hyviltä ja johdonmukaisilta, äänilogot ovat käytössä. Mutta kun kohtaat yrityksen missä tahansa muualla, käytät mobiiliäppiä tai menet myymälään sisälle, ollaan aivan erilaisessa maailmassa.
Visuaaliset elementit toistuvat edelleen samoin joka paikassa, mutta kokemus äänen kanssa saattaa olla hyvinkin päinvastainen. Ääni loistaa poissaolollaan tai se kuulostaa aivan toiselta, mitä edellisellä kohtaamisella.
Mitä ihmettä?
Ääni-identiteetti ei voi muuttua sattumanvaraisesti
Äänen merkitystä yritysidentiteetissä ja sen yhtenäisyydessä ei taideta oikein ymmärtää. Mistä ilmiö johtuu?
”Minulla on siitä useampiakin teorioita. Yksi on, että ääntä ei ymmärretä alkaen jo siitä, että mitä markkinoinnin opinnot koulussa sisältävät. Kävin hiljattain katsomassa koulutustarjontaa läpi ja yksikään alan koulutus pidä sisällään ääntä. Markkinoinnin koulutukset ovat visuaalisia koulutuksia”, Domnick vastaa.
Toisena perusteena hän mainitsee, että markkinoinnista ja myymälöistä vastaavat eri tahot yrityksissä, eikä sana osastojen välillä kulje.
”Markkinointi innostuu äänibrändäyksestä, mutta myymälöistä vastaakin joku ihan eri taho.”
Kolmas syy Domnickin mukaan on, ääni nähdään edelleen pitkältikin kuluna, ei investointina.
”Ei ehkä nähdä, että mitä hyvin suunniteltu ääni voi oikeasti tuoda, vaikka meillä on siitä tutkimusaineistoa olemassa, minkälainen suora vaikutus äänellä on kauppaan.”
Mitä kilpailija ensin, sitä muutkin perässä
Monesti suomalaiseen markkinointiyleisöön toimii se, kun samalta toimialalta joku toimija on ensin tehnyt jotain hienoa, joka motivoi muita seuraamaan perässä.
”Sen se melkein vaatii”, Domnick sanoo ja lisää, että benchmark eri toimialalata ei yleensä riitä.
”Jos puhun makeisyrityksen kanssa, harvemmin se heissä saa mitään liikehdintää aikaan, jos he kuulevat, että syöpäsairaala tai kauppakeskus on tehnyt jotain. Kyllä se vaatii esimerkin omalta alalta.
