Tommi Tervanen: ”Luovuus ja herkkyys kuuluvat myös johtoryhmätasolle”
Vastuullisuuskapitalistin työkalut mahdollistavat menestyksen alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Luovuusfestareille osallistuminen on yksi niistä.
”TÄRKEINTÄ elämässä on ymmärtää maailman kompleksisuuden kasvu. Vuodet mitä olen täällä ollut, joka kerta peli menee vähän vaikeammaksi”, toteaa Tommi Tervanen Cannes Lions -luovuusfestareista, joille hän on osallistunut näköalapaikalta viitenä vuotena peräkkäin.
Tervanen toimii Marketing Finlandin hallituksen puheenjohtajana. Marketing Finland on Suomen edustaja Cannes Lions ja Young Lions Finland -kilpailuissa.
Kotipizza Groupin uudistuksillaan takavuosina nousuun kääntänyt, vastuullisuuskapitalistiksi henkilöityvä Tervanen työskentelee tällä hetkellä The European Pizza Companyn toimitusjohtajana Amsterdamista käsin.
Kotipizza, New York Pizza ja Da Grasso Local Hero -brändeillä on jo yli 900 ravintolaa Euroopassa.
Johtoryhmän ja yritysten kannattaa olla kiinnostuneita luovuudesta
Puhutaan alkuun luovuudesta. Tervanen on sanonut jo vuosia, miten myös johtoryhmätason kannattaisi osallistua Cannes Lionsiin.
Mitä olet henkilökohtaisesti saanut näillä käynneillä?
”Kyllähän tämä antaa tilannekuvan aika hyvin, missä mennään varsinkin luovuudessa ja markkinoinnissa.”
Kilpailun kiristyessä ja maailman monimutkaistuessa vanhat keinot eivät aina päde, mutta ratkaisuja on silti olemassa.
”Luovuudella ja markkinoinnilla on hyvät avaimet ratkaista kompleksisia asioita”, Tervanen toteaa.
Keinoja on aina olemassa, uusia löydetään luovuudella.
Cannes Lionsissa organisaatioiden kannattaa näkyä, kun halutaan houkutella töihin parhaita tekijöitä. Esimerkkinä Tervanen nostaa kotikaupunkinsa Amsterdamin, joka oli tänä vuonna mukana omalla purjelaivalla Cannesin lahdella. Laivalle järjestettiin elämyksellisiä vierailuja ja kaupunki sai mittavaa näkyvyyttä.
”Uskon siihen, että Amsterdam, missä teen bisnestä ja missä myös on meidän toimistomme, tulee saamaan lisää osaavia tekijöitä.”
Vahvan johtajan voimavara on herkkyys
Tämän päivän johtajan työkalupakista Tervanen nostaa vulnerabilityn eli herkkyyden. Se tarkoittaa avoimuutta sen edessä, ettei tiedä.
”Olen osannut itselleni myöntää, monille ystäville ja liiketoimintatutuille, että on ihan ok, jos et tiedä asioihin vastausta.”
Nopeasti muuttuvassa ja monimutkaisessa toimintaympäristössä yhden ihmisen oletetaan yhä harvemmin hallitsevan kaikkea tietoa. Ajatus johtajasta, joka ei koskaan myönnä epävarmuutta, yhdistetään nykyään huonoon päätöksentekoon ja psykologisesti turvattomaan työilmapiiriin.
On tärkeää osata sanoa ”en tiedä”.
Johtajan vahvuutena pidetään pikemminkin kykyä myöntää rajansa, kuunnella tiimiä ja rakentaa ympäristö, jossa muutkin uskaltavat sanoa ”en tiedä”.
”Avoimuudella voi rikastaa keskustelua vaikeiden ja kompleksisten tilanteiden ympärillä”, Tervanen perustelee.
Tutkimukset puoltavat herkkyyttä
Harvard Business Schoolin professori Amy Edmondson on osoittanut tutkimuksessaan ”Psychological Safety and Learning Behavior in Work Teams”, että tiimin psykologinen turvallisuus, eli usko siihen, että virheiden ja kysymysten esittäminen on turvallista, ennustaa tiimin oppimista ja sitä kautta suoriutumista.
Samansuuntaisia havaintoja on tehnyt häpeää, rohkeutta ja haavoittuvuutta tutkinut Houstonin yliopiston professori Brené Brown. Hänen tunnetuin teoksensa aiheesta on Daring Greatly (2012), joka perustuu 12 vuoden tutkimukseen haavoittuvuudesta ja rohkeudesta.
Johtajan rooliin ei enää kuulu kaikkitietävyys.
Haavoittuvuus ei ole heikkoutta vaan rohkeuden ja aidon yhteyden lähde, ja se käsittelee myös suoraan johtajuutta, palautekulttuurin ja psykologisen turvallisuuden rakentamista.
Brownin ”The Power of Vulnerability” on yksi maailman katsotuimmista TED-puheista, yli 70 miljoonalla katselukerralla.
AI-tuki pitää löytyä johdosta
Tervasen korostama herkkyys ja avoimuus ovat osa laajempaa suunnanmuutosta johtamiskulttuurissa.
Päätöksenteko tänä päivänä on hajautunut. Johtaja ei enää ole ainoa tiedon lähde, vaan tiimit ja asiantuntijat osallistuvat yhä enemmän suunnan hakemiseen.
Tähän kehitykseen liittyy myös uusien työkalujen, kuten tekoälyn, hyödyntäminen.
Johtaja ei kilpaile siitä, kuka tietää eniten, vaan siitä, kuka osaa hyödyntää parhaiten saatavilla olevaa tietoa ja auttaa organisaatiota oppimaan nopeammin.
Tekoäly on ollut viime vuoden puheenaihe ja se näkyy joka ikisessä puheenvuorossa jollain tavalla.
On ok, jos ei tiedä, mutta pitää olla kiinnostunut.
”Sanon teille, hyvät toimitusjohtajat ja johtoryhmän jäsenet ja hallituksen jäsenet: tukekaa nyt yrityksiä siinä. AI-tuki yrityksissä pitää löytyä ylhäältä. Ottakaa ne työkalut käyttöön.”
Tekoälyn avulla monia asioita pystyy skaalaamaan nopeasti ja esimerkiksi fokusryhmätutkimukset nopeutuvat tekoälyn avulla huomattavasti, jolloin uusia tuotteita saadaan markkinoille paljon aikaisempaa nopeammin.
”Velvoittakaa myös johtoa nostamaan näitä asioita hallituksen agendalle. Kuten sanoin aikaisemin, on ihan ok, jos ei tiedä asioista, mutta pitää olla kiinnostunut. Uteliaisuus tässä hetkessä on kaikista paras piirre, mitä hyvällä johtajalla voi olla.”
