Lineaaritalous tuhoaa arvon, kiertotalous mahdollistaa sen säilyttämisen
Lue tiivistelmä
- Kiertotalouden avulla yritys voi vahvistaa resilienssiään ja kilpailukykyään.
- EU:n sääntely vauhdittaa muutosta ja pyrkii samalla vahvistamaan Euroopan omavaraisuutta.
- Asiantuntijoiden mukaan erityisesti suomalaisissa pk-yrityksissä kiertotalouslainsäädännön tuntemus ja ennakointi on vielä puutteellista.
- Menestyminen vaatii strategista suunnittelua, asiakasymmärrystä, kokeiluja ja yhteistyötä.
Kiertotalous näyttäytyy yhä enemmän osana resilienssiä yhteiskuntaa ja sen toimivuutta.
JULKINEN keskustelu Suomessa kaipaa kasvua, innovaatioita ja pohtii huoltovarmuutta. Tulevaisuuteen katsominen on entistä vaikeampaa ja yrityksiä huolettavia seikkoja ovat mm. yritystoiminnan jatkuminen kriisitilanteissa. Yksittäisten raaka-aineiden hinnannousut ja häiriöt globaalissa logistiikassa eivät helpota tilannetta.
Vaikka kiertotalous kaiken epävarmuuden keskellä saattaa tuntua toissijaiselta, se voi tuoda yrityksille luotettavamman näkymän tulevaisuuteen ja raaka-aineiden saatavuuteen.
Mitä, jos liiketoiminta ei olisikaan riippuvaista globaalista hankintaketjusta?
Mitä asiantuntijat tilanteesta sanovat?
Isoin muutos lineaaritalouden ja kiertotalouden välillä on arvon ymmärtäminen uudelleen. Elämme vielä pitkälti lineaaritaloudessa, jossa surutta tuhlataan planeetan tarjoamia rajallisia resursseja. Kiertotalous pyrkii säilyttämään kerran tuotetun arvon mahdollisimman pitkään.
Haastattelin kolmea yritysten kanssa kiertotalousratkaisuja kehittävää asiantuntijaa. Tapani Jokinen, Anne Raudaskoski ja Alisa Mick ovat kaikki suomalaisia pioneereja kiertotalouden mukaisessa tuote- ja palvelukehittämisessä. He ovat toimineet konsultteina, opettajina, muotoilijoina ja kiertotalouden sanansaattajina lukuisissa projekteissa ja organisaatioissa.
Sääntely tulee, pk-yritykset eivät ole valmiina
Haastatteluissa tuli selkeästi esille asiantuntijoiden huoli PK-sektorin tilanteesta Suomessa. Lainsäädäntöä ei tunneta eikä siihen osata varautua ennakolta. Ratkaisut siis puuttuvat, vaikka niillä alkaa olla kiire.
”Tiedätkö jo mikä on ESPR, DPP, Right to Repair, Critical Raw Material Act tai Circular Economy Act ja miten ne vaikuttavat yrityksesi toimintaan?” kysyy Raudaskoski.
Lisätietoja
ESPR, Ecodesign for Sustainable Products Regulation eli ekosuunnitteluasetus säätelee sitä, millaisia tuotteita EU:n markkinoille saa valmistaa tai maahantuoda.
DPP, Digital Product Passport eli digitaalinen tuotepassi luo läpinäkyvyyttä tuotteiden arvoketjuun ja sen tavoite on mm. helpottaa huoltoa sekä kierrätystä.
Right to Repair säätelee kuluttajien oikeutta korjauttaa tuote.
Critical Raw Material Act varmistaa Euroopan teollisuudelle kriittisten raaka-aineiden turvallisen ja kestävän saatavuuden sekä vähentää merkittävästi EU:n riippuvuutta yksittäisistä tuontimaista.
Circular Economy Act mahdollistaa eurooppalaisten uusioraaka-ainemarkkinoiden ja kiertotalouden liiketoimintamallien menestymisen sekä samalla yhdenmukaistaa ympäristö- ja teollisuuspolitiikan tavoitteita.
Lainsäädännön tavoite on, että EU:sta syntyy yhtenäinen markkina, jossa kaikki pelaavat samoilla säännöillä. EU haluaa myös vahvistaa sisämarkkinaa niin, että Eurooppa on omavaraisempi ja kilpailukykyisempi.
Lainsäädäntö pitäisi ensisijaisesti nähdä innovaatioajurina, toteaa Jokinen.
Uudet toimintamallit eivät synny ilmaiseksi. Nykyisen arvoketjun muuttaminen, uusien materiaalien kokeileminen ja palvelujen kehittäminen vaativat pitkäjänteisyyttä ja henkilöresursseja. Palvelut ja asiakasymmärrys nousevat kiertotaloudenkin kohdalla suureen arvoon. Materiaali tai tuote ei kierrä, eikä huoltopalvelun ylläpito kannata, jos et tunne asiakkaasi tarpeita tai tapoja.
Suomessa julkishallinto on ollut aktiivinen kiertotalouden edistäjä ja maan maine kiertotalouden edelläkävijänä perustuu pitkälti tähän. ”Edelläkävijäyritysten pientä joukkoa lukuun ottamatta suomalaiset yritykset jäävät usein jahkailemaan. Vaarana on tippua eurooppalaisen kilpailun kovasta kelkasta”, toteaa Raudaskoski.
Kansainvälisissä hankkeissa tilanne voi olla toinen: ”Kiertotalous on yhä useammin osa normaalia liiketoimintaa – ei enää erillinen teemansa, vaan sisäänrakennettu osa tuotekehitystä ja strategiaa. Alalla on nähtävissä kypsymistä”, Mick summaa kokemuksiaan.
Kierrätysmateriaalit isossa roolissa
Vaikka kierrätysmateriaalien hyödyntäminen on vain pieni osa kiertotaloutta, on niiden käyttö resurssiviisasta ja yksi yleisimmistä kiertotalouden ratkaisuista yrityksissä.
Metallien ja jossain määrin myös muovin kohdalla kierrätysmateriaaliin perustuvia ratkaisuja löytyy niin BtoB- kuin kuluttajatuotteissa. Tekstiili- ja vaatetussektori kipuilee asian kanssa. Vaikka ongelmien mittaluokka tunnistetaan, vain harva yritys on pystynyt kaupallistamaan kierrätysmateriaalin laajemman hyödyntämisen.
Tuottaako yrityksesi jätettä, joka voisi olla toisen arvokas raaka-aine? Todennäköisesti kyllä.
Edelläkävijöiden tariniosta kannattaa oppia
Haastatteluissa kaikki asiantuntijat tuovat esiin runsaasti esimerkkejä siitä, miten yritykset ovat myös tehneet uusia kiertotaloutta tukevia tuotteita ja palveluita. Vaikka alan pioneeriyritysten työ ei ole ollut helppoa ja konkursseja on nähty, myös onnistumisia löytyy.
Ratkaiseva tekijä rahoituksen onnistumiseen, kaupallisten ratkaisujen kehittämiseen sekä toiminnan jatkuvaan ylläpitoon yrityksissä vaihtelee, niin kuin aina liiketoiminnassa. Yritykset kuitenkin toimivat onnistuneina esimerkkeinä kiertotalouden mukaisesta yrittämisestä ja siksi niiden tarinoihin kannattaa perehtyä.
Luonnon viisaat raaka-aineet
Raudaskoski kertoo onnistuneen esimerkin elintarviketeollisuuden parsakaalin sivuvirtojen hyödyntämisestä Espanjassa. Sivuvirroista jalostetaan korkean arvon lääketeollisuudelle implanttimateriaaleja ja seitsemän Navarran alueen yrityksen yhteinen projekti toimii hyvänä esimerkkinä yritysten välisestä yhteistyöstä. Hyvin innovatiivisiin ratkaisuihin kuuluu myös Mickin esille tuoma islantilainen yritys Kerecis, joka valmistaa kalannahasta haavanhoitomateriaaleja.
Kotimainen kemianalan yritys Origin by Ocean on luonut ratkaisun rehevöitymisestä johtuvaan levän liikakasvuun. Yritys lasketaan yleisesti regeneratiiviseksi yritykseksi ja se rakentaa ensimmäistä teollisen mittakaavan laitostaan Suomeen.
Regeneratiivinen yritys
Yritys, jossa ihmiset toimivat yhteistyössä luonnon kanssa pyrkien lisäämään ja uudistamaan luonnon elinvoimaa. Elinvoiman uusintaminen on tuolloin sisäänrakennettu talouden kaikkeen toimintaan. Lähde: Sitra
Kriittisten metallien ja elektroniikan ratkaisuja
Kriittisten raaka-aineiden saatavuuden varmistamisesta suomalaisina esimerkkeinä toimivat Elmery ja ReSand. Elmery tarjoaa tekniikkaa, jossa sähköpulssien avulla kerätään arvokkaita metalleja tai poistetaan epäpuhtauksia teollisuuden nestemäisistä liuoksista. Resand on kehittänyt hiekan kierrätykseen palveluratkaisun, jossa puhdistus tehdään tuotantoyksikön lähellä.
”Selvästi kasvava painotus on kriittisissä raaka-aineissa — niiden saatavuus, omavaraisuus ja kierrätys ovat nousseet monen yrityksen agendalle aivan uudella tavalla, osin geopoliittisista ja turvallisuussyistä” korostaa Mick.
Monialaiset, globaalit yritykset Philips ja Logitech eivät ensimmäisenä tule mieleen kiertotalouden esimerkkeinä, mutta yritykset ovat jo pitkään kehittäneet liiketoimintaa kiertotalouden ympärille ja heidän valikoimissaan on kiertotalouden mukaisesti suunniteltuja tuotteita.
Jokinen on mukana Open Funk nimisessä yrityksessä, joka valmistaa tehosekoittimia. Tuote on lähes malliesimerkki modulaarisesta suunnittelusta ja siitä, miten kiertotalouden mukainen tuote tulisi rakentaa. Suunnitteluratkaisut on viety niin pitkälle, että jos yritys kaatuu, varaosia voi silti tulostaa itse 3D-tulostimella.
Yksi tuote, monta maksavaa käyttäjää
Yksi kiertotalouden toimintamalleista perustuu tuotteiden vuokraamiseen asiakkaille niiden myymisen sijaan. Näin yksi hyödyke tai tavara hyödyttää useampaa käyttäjää, ja sen tarjoama resurssi on tehokkaammassa käytössä. Liiketoimintamallissa korostuvat logistiset ratkaisut ja palvelukehittäminen.
Mick tuo esille tanskalaisen huonekaluvalmistaja NorNormin, jonka liiketoimintaidea perustuu toimistohuonekalujen vuokraamiseen. Yritys toimii BtoB ympäristössä ja pystyy tarjoamaan modernit toimistokalusteet joustavalla palvelulla.
Suosituksia yrityksille kiertotalouteen siirtymisessä?
Viimeisenä kysymyksenä kolmelle asiantuntijalle pyysin suosituksia. Miten yhdistää asiakkaiden tarpeet ja kiertotalouslainsäädännön vaatimukset? Miten varmistaa arvoketjun toimivuus maailman myllerryksessä?
Jokinen korostaa strategista ja systeemistä lähestymistä. Muotoilu tulee nähdä osana TKI-työn ydintoimintaa. Koska 80 % tuotteen ympäristövaikutuksista ja elinkaarikustannuksista syntyy suunnitteluvaiheessa, muotoilijoiden kiertotalousosaamista pitää lisätä.
”Ei suunnitella vain valmistusta varten, vaan huomioidaan elinkaari kokonaisuudessaan ts. käyttö, huolto, korjaus, uudelleenkäyttö, kierrätys ja koko tuote-palvelu-systeemiä”, hän jatkaa.
Toinen Jokisen vinkki on kehittää kierrätysmateriaalien saatavuutta ja hankintaa. Tässä EU astuu jälleen rooliin. EU:lla on selkeä intressi kehittää harmonisoituja kierrätysmateriaalien markkinaa. Yrityksesi kannattaa varmistaa pääsy parhaisiin kierrätysraaka-aineisiin ajoissa.
”Tulevaisuudessa kilpailuetu ei synny siitä, kuka valmistaa eniten tuotteita, vaan siitä, kuka pystyy resurssitehokkaasti luomaan ja säilyttämään arvon kierrossa mahdollisimman pitkään” hän lopuksi toteaa.
Kiertotalous myy vain, jos se on asiakkalle parempi
Raudaskoski lähtee suosituksissaan liikkeelle asiakasymmärryksen olennaisesta roolista myös kiertotalousratkaisuissa. Ratkaisun pitäisi myydä siksi, että tuote vastaa asiakastarpeeseen paremmin kuin lineaaritalouden tuote.
Toisena hän mainitsee datan keräämisen, sen hallinnoimisen ja hyödyntämisen. Miten johdetaan tiedon avulla, miten se ohjaa TKI-työtä ja miten lainsäädännön vaatimuksiin voidaan sen avulla vastata?
Hän harmittelee myös, miten vähän kiertotaloutta nähdään kestävän kasvun mahdollistajana ja kokonaisvaltaisena ajatteluna. Jos haluaa pysyä kilpailussa mukana, tulee kiertotalous nähdä innovoinnin moottorina.
Pioneeriyritykset muuttavat parhaimmillaan kokonaista markkinaa.
Mick korostaa suosituksissaan kokeilukulttuuria, josta kannattaa pitää kiinni. ”Juuri nyt moni yritys karsii ensimmäisenä kokeiluja, mikä voi kostautua muutaman vuoden päästä, kun kilpailijat ovat ehtineet pidemmälle” hän summaa.
Yhteistyön tekeminen ja kiertotalouden ekosysteemin rakentaminen nousee kaikkien asiantuntijoiden puheessa esiin. ”Kaikkea ei kannata ratkaista yksin. Kun resursseja on vähemmän, yhteistyö muiden yritysten, tutkimuslaitosten ja jopa kilpailijoiden kanssa voi olla tehokkain tapa pitää TKI-työ liikkeessä”, korostaa Mick.
Ulkoiluvaatevalmistaja Houdini ja autovalmistaja Polestar ovat Raudaskosken ja Jokisen esimerkkejä rohkeasta narratiivin muutoksesta. Vaikka kaikkia ratkaisuja ei ole käsillä, suunta kestävyyteen on asetettu kunnianhimoisesti. Yritykset pystyvät näin kirittämään paitsi omaa toimintaansa myös yhteistyökumppanien ja kilpailijoiden toimintaa.
Pioneeriyritykset muuttavat parhaimmillaan kokonaista markkinaa.
