Suomen kasvun näkymätön moottori löytyy yhä useammin aineettomasta pääomasta
Suomessa investoinneista puhuttaessa katse kääntyy yhä usein tehtaisiin, tuotantolaitoksiin, koneisiin ja infrastruktuuriin. Business Finlandin järjestämässä Kilpailuetua aineettomista investoinneista -seminaarissa viesti oli kuitenkin selvä: tulevaisuuden kilpailukyky rakentuu yhä enemmän tekijöille, joita ei voi nähdä tai koskea.
TILAISUUDEN avannut Business Finlandin pääjohtaja Lassi Noponen haastoi suomalaisen investointikeskustelun perinteiset lähtökohdat. Suomessa investoinneista puhuttaessa huomio kohdistuu edelleen usein tehtaisiin, koneisiin, laitteisiin ja muihin fyysisiin investointeihin, vaikka yhä suurempi osa yritysten arvosta syntyy aineettomasta pääomasta. Noposen mukaan kansainvälisessä kilpailussa ratkaisevaksi nousevat yhä useammin ohjelmistot, data, palvelukonseptit, immateriaalioikeudet, muotoilu sekä kyky ymmärtää asiakkaita ja markkinoita.
Aineettomat investoinnit eivät kuitenkaan tarkoita pelkästään tutkimus- ja kehitystoimintaa. Kansantalouden tilinpidossa aineettomaksi pääomaksi luetaan muun muassa alkuperäisteokset, uudet rahoitustuotteet sekä kaivannaisoikeudet. Taloustutkimuksessa tarkastelua laajennetaan usein myös organisaatiopääomaan, johtamiskyvykkyyksiin, brändeihin sekä henkilöstön osaamisen kehittämiseen.
Yhteistyössä tapahtuva TK-toiminta tuottaa eniten hedelmää.
Puheenvuorossaan Noponen korosti, että merkittävimmät innovaatiot syntyvät harvoin yhden organisaation sisällä. Hänen mukaansa Suomen kilpailukyky rakentuu yhä enemmän kyvystä yhdistää eri alojen osaamista ja rakentaa toimivia kumppanuuksia yritysten, tutkimusorganisaatioiden, luovien alojen sekä julkisen sektorin välille. Juuri näissä rajapinnoissa syntyvät usein ne uudet ratkaisut, joilla on mahdollisuus kasvaa kansainväliseksi liiketoiminnaksi.
Noponen painotti myös kunnianhimon merkitystä. Suomen ei hänen mukaansa kannata tavoitella kansainvälisessä kilpailussa keskitasoa, vaan maailmanluokan osaamista ja yrityksiä, jotka kykenevät kasvamaan globaaleiksi menestyjiksi. Koska Suomen osuus maailman uudesta tiedosta on vain noin prosentti, kilpailuetu ei synny yksin uusien keksintöjen tekemisestä. Ratkaisevaa on kyky hyödyntää maailmalla syntyvää tietoa, yhdistää sitä omaan osaamiseen ja rakentaa sen ympärille kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita, palveluita ja liiketoimintaa.
Keskustelu linkittyy laajempaan talouspoliittiseen kysymykseen Suomen heikosta tuottavuuskehityksestä. Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju avasi puheenvuorossaan aineettoman kasvun ”mysteeriä” sekä näkymätöntä kasvujarrua. Hänen mukaansa suuri osa yritysten todellisesta arvonluonnista jää edelleen talouden mittareissa puutteellisesti näkyviin. Osaaminen, ohjelmistot, johtaminen, palvelukonseptit, organisaatioiden toimintatavat, brändit ja asiakasymmärrys vaikuttavat kilpailukykyyn ratkaisevasti, mutta niiden vaikutuksia on vaikeampi mitata kuin rakennuksia tai koneita. Muun muassa brändien arvoa arvioidaan käytännössä markkinointi- ja mainontapanostusten kautta. Tämä voi osaltaan selittää, miksi kokonaistuottavuuden kehitystä on vaikea ymmärtää pelkästään perinteisten investointimittareiden avulla.
Tilastollisesti tarkasteltuna Suomella on kuitenkin myös selkeitä vahvuuksia aineettoman pääoman alueella. Kansainvälisissä vertailuissa erityisesti arkkitehti- ja insinöörisuunnittelu sekä brändien rakentaminen ovat alueita, joissa menestytään verrokkimaihin nähden hyvin. Samalla tietointensiiviset palvelut, kuten ohjelmistoala, konsultointi, tutkimus-, suunnittelu- ja asiantuntijapalvelut, ovat olleet viime vuosina yksi harvoista toimialoista, joilla sekä tuottavuus että työllisyys ovat kasvaneet. Kangasharju korostikin tietointensiivisten palveluiden merkitystä Suomen tulevan kasvun lähteenä.
Seminaarissa keskusteltiin myös julkisen rahoituksen roolista. Business Finlandin tehtävä on vauhdittaa talouskasvua, ja viesti on selkeä: Suomen innovaatiojärjestelmän painopistettä on siirrettävä yhä vahvemmin teknologian kehittämisestä sen kaupallistamiseen. Pelkkä tekninen keksintö ei itsessään riitä, jos sitä ei kyetä tuotteistamaan, markkinoimaan ja viemään kansainvälisille markkinoille.
Tilaisuudessa esiin nousi ajatus siitä, että maailmassa ei niinkään ole pulaa resursseista vaan voittavista ideoista. Suomen kasvun kannalta keskeistä onkin, kuinka tehokkaasti uudet teknologiat ja osaaminen jalostetaan vientikelpoisiksi palveluiksi, sovelluksiksi, elämyksiksi ja ratkaisuiksi, joille löytyy maksavia asiakkaita globaalisti.
