Mitä Japanissa, sitä meilläkin – laajennetun todellisuuden teknologia viihdyttää ja optimoi arkea
Immersiivisyys tekee katsojasta osallistujan, kaiken taustalla pyörii räiskintäpelin moottori.
Maailman suurimmat luksus- ja muotoilubrändit kilpailevat huomiosta Milanon Design Weekillä.
Huhtikuussa 2025 Lexuksen osastolla taustaseinänä on valtava maapallo, joka on täydellinen digitaalinen kaksonen oikeasta.
”Jopa tähdet ja kuu kulkivat reaaliaikaisesti oikeissa paikoissa”, Sonagrafin perustaja Jaakko Saari kertoo. Yritys oli Bascule Incin kanssa toteuttamassa elämystä, jossa Sonagraf vastasi isosta maapallosta ja sen interaktiivisuudesta.
Näyttelyn kävijät pystyivät laukaisemaan raketteja maapallolta valitsemistaan paikoista ja tallentamaan äänensä maata kiertäviin satelliitteihin.
Immersiivisessä kokemuksessa kävijä uppoutuu digitaaliseen maailmaan. Ympäristö, ääni ja kuva ympäröivät hänet niin täydellisesti, että raja todellisen ja keinotekoisen välillä hämärtyy. Katsojasta tulee osallistuja, joka vaikuttaa tapahtumiin omilla valinnoillaan ja liikkeillään.
Suomalainen Jaakko perusti Sonagrafin Japaniin
Sujuvaa japania puhuva Jaakko Saari perusti immersiivisiä kokemuksia rakentavan Sonagrafin Japaniin. Asiakkuuksissa vilahtaa tuttuja suuryritysten nimiä, kuten Nikon ja Canon. Tästä vuodesta lähtien Sonagraf on toiminut myös Suomessa.
”Vielä Suomessa asuessa työskentelin videotuotantojen ja graafisen suunnittelun parissa. AV-alan kehittymisen myötä uudet tekniikat alkoivat kiinnostaa”, 3D-mallinnuksien ja virtuaalituotannon parissa viimeiset kymmenen vuotta toiminut Saari avaa taustaansa. Hän on tehnyt myös pitkän uran valokuvaajana.
Yrittäjyyden ohella Jaakko Saari toimii reaaliaikaisten grafiikoiden apulaisprofessorina Digital Hollywood -yliopistossa Japanissa.
”Opettajuus mahdollistaa projektien tekemisen myös opiskelijoiden kanssa. Myös tässä projektissa oli nuori lahjakas opiskelija mukana koodaamassa”, hän mainitsee.
Sonagraf sai aikoinaan yllättävää näkyvyyttä, jonka myötä asiakkaiksi päätyi maailman tunnetuimpia brändejä.
”Julkaisin huvikseni fotorealistisen 3D-kuvan X:ssä japanilaisesta Yoyogin juna-asemasta. Kuva päätyi viraaliksi ja Epic Gamesin etusivulle. Digitalscape otti yhteyttä ja pääsimme pitämään koulutuksia, joka teki tunnetuksi osaamistamme. Hyvien kontaktien ja esittelyjen kautta isompia asiakkaita alkoi löytyä”, Saari kertoo.
Kriittisimmiksi taidoiksi Jaakko Saari nostaa Unreal Engine -osaamisen, työn jäljen laadukkuuden sekä vahvan visuaalisuuden.
Moottori on peräisin räiskintäpelistä
Epic Gamesin Unreal Engine -pelimoottori alun perin tehtiin legendaariseen vuonna 1998 julkaistuun 3D-räiskintäpeli Unrealiin. Moottori suunniteltiin pyörittämään Epicin omaa peliä, mutta se antoi samalla pelaajille työkalut omien maailmojen luomiseen.
Vuosien myötä Unreal Engine on levinnyt myös pelimaailman ulkopuolelle. Elokuva- ja tv-tuotannossa moottori on mullistanut kuvaustavat. Virtuaalituotannossa elävät realistiset taustat heijastetaan jättimäisille LED-seinille, jotka reagoivat kameran liikkeisiin reaaliajassa.
Arkkitehtuurissa moottorilla tehdään kävelykierroksia tiloihin, jotka ovat vielä suunnittelupöydillä. Asiakas pääsee tutustumaan rakennukseen jo ennen kuin yhtäkään tiiltä on muurattu.
Autoteollisuus hyödyntää Unreal Engineä muotoilussa ja markkinoinnissa. Interaktiivisissa autokonfiguraattoreissa asiakas voi pyöritellä ja värittää automallia ruudulla.
Televisiolähetyksissä ja suorissa tapahtumissa moottorilla tuotetaan virtuaalisia studioita ja reaaliaikaista grafiikkaa, kuten vaalilähetysten liikkuvia tietovisualisointeja.
Lisäksi sitä käytetään koulutuksessa ja simulaatioissa sekä yhä useammin markkinoinnin ja brändikokemusten rakentamisessa, joissa immersiivisyys on noussut keskeiseksi tavoitteeksi.
Moottorista on julkaistu useita sukupolvia, joista Unreal Engine 5 on kiitelty realistisuudessaan. Toukokuussa 2026 on paljastettu uusin versio Unreal Engine 6, joka ei ole vielä yleisölle avoin.
Bye bye green screen, uusi teknologia ratkaisee ikiaikaiset ongelmat
Vihreä seinä eli green screen on vanha kuvaustekniikka, jossa kohde kuvataan tasaisen vihreän taustan edessä. Vihreä väri poistetaan jälkikäsittelyssä digitaalisesti ja tilalle vaihdetaan haluttu tausta.
Tuotantotapa on lähtökohtaisesti edullinen, mutta se vaatii raskasta jälkityötä. Vihreä sävy heijastuu helposti kasvoille ja elementteihin sekä valaistuksen yhteensovittaminen taustaan voi olla haasteellista.
Juuri näiden haittojen takia ala on siirtynyt yhä enemmän virtuaalituotantoon, jossa LED-seinälle heijastetaan valmis ympäristö jo kuvaushetkellä. Näyttelijä näkee taustan oikeasti, valaistus valaisee myös hahmot luonnollisesti ja vihreän heijastuksen ongelma poistuu.
Canon kehittänyt kameroita, jotka saadaan suoraan synkronoitua kamerasta virtuaaliseinään. Sonagraf kertoo tuottaneensa Canonille virtuaalimaiseman Saimaalta. Maiseman aitous on tarkkaa käsityötä, joka yhdistää videotuotannon sekä Unreal Engine -osaamisen.
”Maiseman rakentaminen alkaa tunnelmasta. Auringonlasku, järvi ja veden pinnan liike ratkaisevat, tuntuuko näkymä aidolta. Uskottavuus piilee yksityiskohdissa, kuten siinä, että rannan koivut ovat oikean korkuisia, mutta myös materiaalien fysikaalisesta tarkkuudesta”, Jaakko Saari kertoo.
Lidar-dataa eli infrapunalaserilla mitattua korkeustietoa hyödynnetään maaston pintamallin luomisessa, jolla muodot saadaan piirtymään senttimetrien tarkkuudella. Loivat mäet ja tasaiset rannat asettuvat paikoilleen, kuten oikeassa maastossa.
Pintojen materiaalit rakennetaan Unrealin omalla materiaalitekniikalla, joka herättää maaston visuaalisesti eloon. Samalla tarkkuudella käsitellään kasvillisuus. Jaakko Saarella kulkee kamera jatkuvasti mukana, jolla hän kerää kasvilajeja suoraan maastosta. Näin maisemaan saadaan juuri sinne kuuluvat oikeat lajit valmiiden geneeristen mallien käyttämisen sijaan.
Digitaalisia kaksosia käytetään teollisuuden työkaluna, koulutuksissa ja optimoinnissa
Immersiivinen teknologia on noussut myös teollisuuden työkaluksi. Reaaliaikainen simulaatio tekee monimutkaisesta insinöörityöstä havainnollista ja kääntää tekniset yksityiskohdat helpommin ymmärrettäväksi.
Tällä hetkellä Sonagraf rakentaa risteilyaluksen digitaalista kaksosta, jossa pystytään hyödyntämään esimerkiksi hätäpelastautumisen simuloinnissa tai polttoaineenkulutuksen optimoinnissa.
Laivan potkurissa syntyy kavitaatiota eli potkurinlapojen päihin muodostuu höyrykuplia paineen laskiessa. Ilmiö kuluttaa potkuria ja syö hyötysuhdetta. Nykyään sen hallinta perustuu simulaatiohin. Millä nopeuksilla kavitaatio alkaa ja miten tekoälyohjattu potkurin nopeudensäätö asettuu optimiin.
Teköälyllä on osuutensa työskentelyn tehostamisessa. Se auttaa liikkeiden kaappauksessa, datan käsittelyssä ja sen puhdistamisessa. Erilaisten variaatioiden ja prototyyppien luominen sen avulla helpottuu ja asiakkaalle voi tarjota useamman vaihtoehdon valittavaksi.
Kuitenkaan tekoäly yksin ei ratkaise mitään, Saari alleviivaa.
”Tekoäly on muuttanut rutiineja tässä työssä, mutta se ei ole projektien ydin. Ihmisten ajatukset ja ideat ovat pääroolissa”, Jaakko Saari sanoo.
Mitä Japaniin vientiin suuntaavien kannattaa tietää?
Sonagrafin toimitusjohtaja Sachiko Stenroos tärpit suomalaisille Japaniin vientiin.
- Yrityksellä pitää olla oikean tyyppinen idea ja ilme. Japanissa on oma käsitys suomalaisesta designista, joka pitää tunnistaa ja verrata omaa tuotantoa siihen.
Jos yrityksen muotokieli ei vastaa Japanin käsitystä suomalaisesta muotoilusta, vienti on hankalampaa. - Puun hyödyntäminen sisustuksessa yhdistää Suomea ja Japania. Suomalaiset puutuotteet sopivat japanilaisiin koteihin.
Japanilaiset ajattelevat puusta moniulotteisesti ja haluavat esimerkiksi kokea puun lämmön. Japani on myös hitaampi omaksumaan uusia tekniikoita, Suomessa ollaan valmiimpia kokeilemaan uusia asioita. - Japanissa verkostot, esittelijät ja suosittelijat korostuvat. Japanissa pitää saada esittely joltakulta, jotta asiat etenevät.
Oville kolkuttelu ei tuota tulosta. - Osaamisen taso Suomessa ja Japanissa on yhtä korkeatasoista, mutta kulttuuritausta vaikuttaa toimintaan.
Japanissa tehdään sitkeämmin projekteja ja hiotaan lopputulosta vielä julkaisun jälkeenkin. Suomessa valmis on valmis. Japanissa huolehditaan enemmän siitä, että asiakas on varmasti tyytyväinen. Customer is the king -mentaliteettia on enemmän. - Hierarkia ratkaisee Japanissa. Nuoret eivät sooloile, kun taas Suomessa kaikki tiimissä uskaltavat helpommin esittää rohkeita, uusia ideoita.
Suomessa on myös mahdollista esittää uusia ideoita, joita asiakas ei olisi edes osannut pyytää. Japanissa se ei kuulu kulttuuriin.
