Kolumni | Mitä laadulla oikeastaan tarkoitetaan?
Kuluttajat vaativat laatua, valmistajat lupaavat sitä ja muotoilijat rakentavat sitä. Mutta mitä laatu oikeastaan on, ja kuka sen lopulta määrittelee?
”Olen valmis maksamaan laadusta” on lause, jota usein kuulee ja itsekin sitä käytän. Silti harva pysähtyy pohtimaan, mitä laadulla oikeastaan tarkoitetaan. Onko laatu sitä, että tuote kestää vuosikymmeniä, näyttää viimeistellyltä vai toimii juuri niin kuin pitää?
Kuluttajan on turha vaatia laatua, jos siitä ei ole valmis maksamaan. Samalla valmistajan on valheellista puhua korkeasta laadusta, ellei väite perustu selkeästi määriteltyihin laatuvaatimuksiin, laadunvalvontaan ja tuotetestauksiin. Joillain tuotealueilla viranomainen määrittää hyvinkin tiukasti vaatimukset, jotka tuotteen tulee täyttää.
Laatu ei tarkoita sitä, että tuotteesta tehdään mahdollisimman hyvä hinnasta riippumatta. Liian hyvän laadun tavoittelu voi olla yhtä ongelmallista kuin huonon laadun hyväksyminen. Laatutaso on aina suhteutettava tuotteen käyttötarkoitukseen, materiaalien ominaisuuksiin ja siihen, mitä asiakkaat ovat valmiita maksamaan. Kertakäyttöaterimen ei itsestään selvästi tarvitse kestää kuin yhden käyttökerran, mutta paistinlastalta odotetaan kuumuuden kestoa ja vuosien toimintavarmuutta. Molemmat voivat olla laadukkaita omassa käyttökontekstissaan.
Täydellisyys ei ole laadun mittari
Laadun määrittämisen merkitys korostuu erityisesti sarjatuotannossa, jossa valmistetaan suuria määriä samanlaisia tuotteita. Sarjatuotannon tavoitteena on tasalaatuisuus ja toistettavuus. Jokaiselle tuotteelle määritellään laaturajat, joiden sisällä sen tulee pysyä. Nämä rajat voivat koskea esimerkiksi mittoja, pintojen laatua tai ulkonäköä. Kaikissa valmistusmenetelmissä täydellistä yhdenmukaisuutta ei kuitenkaan ole mahdollista saavuttaa, eikä se useimmiten ole edes tarkoituksenmukaista.
Tuotannon onnistumista mitataan usein saannolla eli sillä, kuinka suuri osa valmistetuista tuotteista hyväksytään myyntiin. Mitä suurempi saanto on, sitä tehokkaampaa ja taloudellisempaa valmistus yleensä on. Esimerkiksi käyttökeramiikassa hyvä saanto on vähintään noin 75 prosenttia ja 100 prosenttia on mahdotonta saavuttaa keramiikan materiaaliominaisuuksien takia. Muovin ruiskuvalussa saanto taas tyypillisesti on korkea. Jokainen hylätty tuote lisää kustannuksia, sillä myös epäonnistuneiden kappaleiden valmistus on vaatinut materiaaleja, energiaa ja työaikaa. Huono saanto on ymmärrettävästi huonoa bisnestä, mutta myös huono asia ympäristölle.
Tästä syystä liian tiukat laaturajat voivat muodostua ongelmaksi. Ne nostavat tuotteen hintaa, koska hyväksyttyjen tuotteiden kustannuksiin sisältyvät myös hylättyjen tuotteiden valmistuskulut. Samalla syntyy enemmän hukkaa, mikä kuormittaa ympäristöä tarpeettomasti. Laadun tavoitteena ei ole virheettömyys hinnalla millä hyvänsä, vaan tarkoituksenmukainen tasapaino laadun, kustannusten ja resurssien käytön välillä.
Laatu ei siis ole mikään absoluuttinen suure. Siihen vaikuttavat tuotteen käyttötarkoitus, materiaalit, valmistusmenetelmät, yrityksen brändi ja laatutavoitteet, liiketoiminnan tavoitteet sekä käyttäjän odotukset. Valmistajalle laatu tarkoittaa sitä, että tuote täyttää sille asetetut vaatimukset. Käyttäjälle laatu on ennen kaikkea kokemus siitä, vastaako tuote odotuksia ja tuntuuko se hintansa arvoiselta.
Laatu on myös muotoilukysymys
Tässä kokonaisuudessa muotoilulla on keskeinen rooli. Muotoilija tekee ratkaisuja, jotka vaikuttavat samanaikaisesti tuotteen valmistettavuuteen, laatuun, hintaan ja käyttäjäkokemukseen. Pieneltäkin tuntuva muutos voi parantaa tuotannon saantoa tai alentaa valmistuskustannuksia ilman, että käyttäjän kokema laatu heikkenee. Vastaavasti muotoilullisesti kiinnostava mutta valmistuksen kannalta hankala ratkaisu voi nostaa hintaa enemmän kuin kuluttajat ovat siitä valmiita maksamaan.
Muotoilijan tehtävä on auttaa valmistajaa lunastamaan laatulupauksensa ja varmistaa, että käyttäjän odotukset kohtaavat todellisuuden. Valmistaja määrittää laadun tavoitteilla, testauksella ja laadunhallinnalla. Käyttäjä arvioi sen omien kokemustensa kautta. Muotoilu auttaa rakentamaan tuotteita, joissa valmistajan lupaus ja käyttäjän kokemus kohtaavat.
Laatu ei ole mikään yksiselitteinen ominaisuus, vaan valmistajan, muotoilijan ja käyttäjän yhdessä määrittämä kokemus.
Kuluttajan roolissa me itse olemme osaltamme vastuussa siitä, että saamme käyttöömme tuotteita, jotka toimivat ja kestävät kuten pitääkin. Meidän tulee tehdä harkittuja ostopäätöksiä ja kieltäytyä ostamasta tuotteita, jotka eivät laatulupausta lunasta.
Helpommin sanottu kuin tehty, mutta laatuun kannattaa panostaa. Niin valmistajan kuin käyttäjänkin.
KIRJOITTAJA
Irina Viippola on teollinen muotoilija, muotoiluyrittäjä ja Aalto-yliopiston työelämäprofessori. Suunnittelutyössään hän keskittyy käyttäjien arvojen, tarpeiden ja toiveiden syvälliseen ymmärtämiseen, luotujen suunnitteluratkaisujen pitkäikäisyyden varmistamiseen, sekä tuotteiden ja materiaalien kierron mahdollistamiseen.
