Wolt ja Runo Hotelli palkittiin äänten Oscareissa – näin äänibrändit luotiin
Kaksi suomalaisten äänityötä on palkittu äänisuunnittelukilpailu International Sound Awardsissa. Nyt tekijät avaavat, miten kaikki tehtiin.
Runo Hotellin äänimaisemointi sai winner awards -palkinnon kategoriassa Soundscapes & Ambient Sound.
Wolt-sovelluksen äänibrändi sai better sounds -palkinnon kilpailun pääsarjaksi mielletyssä kategoriassa Audio Branding.
Äänten Oscareiksikin julistautuneella kilpailulla on alalla merkittävä kansainvälinen näkyvyys. Kahden suomalaisen työn pääsy neljänkymmenen palkitun joukkoon on hyvä tulos.
International Sound Awardsin järjestää hampurilainen Audio Branding Academy. Tänä vuonna palkittiin yhteensä 40 työtä kahdessatoista sarjassa.
Kansainvälinen raati muodostui 25 jäsenestä, jotka ovat muun muassa Saksasta, Britanniasta, Yhdysvalloista, Espanjasta, Japanista ja Etelä-Afrikasta.
Kilpailussa on kolme voittoluokkaa, joista korkein on grand prix, seuraavana on winner awards ja kolmantena better sounds.
Tunnin luuppi, joka ei ala toistaa itseään
”Miltä Runo Hotellin pitäisi tuntua? Halusimme, että ääni vastaa siihen samalla tavalla kuin tila, valaistus ja materiaalit”, äänibrändäystoimisto Tunementin perustaja Jarkko Vilska kuvailee porvoolaishotellin äänimaisemoinnin synnyn lähtökohtaa.
Hän on luonut äänimaiseman yhdessä Tunementin osakkaan Veikko Peräkylän kanssa.
Äänimaiseman keskiössä on hotellin Attic Sauna Loungessa soiva kaiken kaikkiaan 60 minuuttia kestävä teos.
Neljä vuodenaikaa läpikäyvä sävellys sisältää aitoja luontoääniä ja saunan lämmityksen ääniä jatkuvana kiertona.
Äänibrändi soi muuallakin kuin hotellissa
”Sävellyksen perusteella on tehty someen äänikirjasto samoista raidoista, jotta äänibrändi kuuluisi muuallakin, kuin vain hotellissa”, Vilska kertoo äänen toistettavuudesta hotellin markkinoinnissa. Teos löytyy myös suoratoistona Spotifysta, jossa se on julkaistu neljän kappaleen EP:nä.
Äänibrändäyksen yhteydessä rakennettiin myös aulaan ja ravintolaan omat Runo Hotellin identiteettiin sopivat soittolistat.
”Se on hyvin pitkälti indie-tyyppistä akustista musiikkia. Ei niin tunnettua poppia, joka voisi helposti häiritä tai kiinnittää liikaa huomiota. Tarkoitus on luoda tunnelmaa soivalla vaihtelevuudella”, Vilska kuvailee.
Funktionaaliset äänet äänibrändissä
”Miten jokainen askel tilauksesta saadaan kuulostamaan siltä, että pystyt äänen perusteella seuraamaan, missä vaiheessa Wolt-tilauksessa mennään”, äänisuunnittelija Tuomas Ahva kertaa maailmaa valloittaneen ruokaäpin äänibrändäyksen lähtötilannetta.
Ahva on Aalto-yliopiston Sound in New Mediasta valmistunut freelancer.
Yhdessä Pekka Pullin kanssa he alkoivat suunnittelemaan Wolt-sovellukselle notifikaatioääniä omalla identiteetillä jo vuonna 2020.
Äänen tulee olla funktionaalinen ja kuuluva, muttei liian ärsyttävä, vaikka se toistuisikin usein.
”Kun asiakas tekee tilauksen, ei haluta, että sitä missään tilanteessa missataan. Ääni kertoo, että tilaus voidaan toimittaa sekä millä aikataululla”, Ahva kuvailee.
Hän kertoo, että vuoden 2025 alussa asiakkaan kanssa alettiin puhua koko firman kattavasta äänibrändistä.
Ovikellosta tuli äänilogo
Äänilogoa suunnitellessa mietittiin mainosmusiikkeja ja jinglejä, mutta äänilogo oli itse asiassa saanut alkunsa jo vuosia aiemmin. Toimitusketjun viimeinen ääni, ovelle saapumisen ovikellomainen merkki, oli ehtinyt toistua niin monta kertaa, että se oli jo tunnistettava.
“Siinä on niin vahva brändi äänellä itsessään, että sitä voi itsessään käyttää äänilogona”, Ahva sanoo. Ovikellon äänestä tehtiin täyteläisempi versio varsinaiseksi äänilogoksi.
Ääni ei saa lisätä stressiä.
Äänibrändin ympärille tehtiin musiikki kahteen isoon mainoskampanjaan. Lopuksi myös kuljettajien sovellus sai geneeristen piippausten tilalle samaan ääniperheeseen kuuluvat äänet.
Tässäkin muotoilulla on tärkeä merkitys. Äänen pitää olla yhtä aikaa esteettinen, miellyttävä ja funktionaalinen.
“Sen pitää kuulua mutta ei saa lisätä stressin tunnetta tilanteessa, missä ei haluta lisää”, Ahva painottaa.
Tunne ja kaupallisuus käsikädessä
Äänibrändäyksen ytimessä on asia, mikä toistuu. Se pikkuhiljaa luo mielleyhtymän tuotteeseen tai brändiin.
”Woltin tapauksessa se toistuu aivan järkyttävän paljon. Jos jengi pitää ääniä päällä puhelimessa, niin tilauksen saapuessa kotiin, kuulet sen äänilogon”, Tuomas Ahva sanoo. Ääni voi olla myös työkalu.
”Sattuneista syistä olen käyttänyt vain Woltia tällaisissa tapauksissa”, hän naurahtaa.
Kokonaisvaltaisesti mietitty prosessi luo käyttäjälle tunteen, että tämä on varmaan hyvä.
Kun ruokatilauksen on tehnyt, puhelimen voi jättää pöydälle ja pelkän äänen perusteella tilauksen toimitusta pystyy seuraamaan. Jos tilaus perutaan, sekin kerrotaan äänellä, että nyt meni pieleen.
”Siinä on ulottuvuus, jota ei joka tuotteessa vielä hyödynnetä. Se on kokonaisvaltaisesti mietitty prosessi. Käyttäjänä tulee olo, että prosessi on varmaan hyvä”, Ahva toteaa.
Useampi aisti mukaan
Äänten suunnittelussa Ahva puhuu myös interaktiosuunnittelusta.
Esimerkiksi sovellusta käyttäessä haptiikka, miten puhelin värähtelee, tulee miettiä samaan aikaan äänisuunnittelun kanssa. Yhtälailla visuaalisen brändiä luodessa suunnitella samalla, miltä kuulostetaan.
Äänen merkitys brändille on tuoda tunnistettavuutta ja yhteneväisyyttä, koska markkinointi tänä päivänä on hyvin monikanavaista.
Äänibrändäyksessä keskeisenä haasteena aina on, miten ääni kestää kuuntelua, kun se toistuu jatkuvasti.
“Mitä tunteita herättää, on äänen päätehtävä”, Tunementin Jarkko Vilska toteaa.
“Jos ääntä ei suunnittele, on vaarana, että on tosi erilainen ja aiheuttaa vääriä tunteita brändiä kohtaan.”
