Palvelu pelaa – tekoäly muuttaa digitaalisten palveluiden muotoilun
Helsingissä 19. kertaa järjestettävässä Slushissa käy selväksi, että Suomen kiinnostavimmat digitaaliset menestystarinat ovat yrityksiä, jotka ovat onnistuneet muotoilemaan teknologiasta helposti käytettäviä ja kaupallisesti menestyviä palveluita.
TEKNOLOGIA mahdollistaa palvelun, mutta muotoilu tekee siitä ymmärrettävän, houkuttelevan ja parhaimmillaan osan käyttäjänsä arkea. Eli muotoilu on olennainen osa kaupallistamista.
Palvelumuotoilu ei pääty siihen, kun palvelu julkaistaan. AI muuttaa alati kiihtyvällä vauhdilla palveluiden kehittämisen perusteita. Palvelun on pystyttävä muuttumaan jatkuvasti, ja tekoäly voi tehdä tästä muutoksesta huomattavasti nopeampaa ja kustannustehokkaampaa.
Samalla muuttuu se, kuka ylipäätään pystyy rakentamaan digitaalisia palveluita.
Kehittäminen nopeutuu minuuteista sekunteihin
Messukeskuksessa paraatipaikalla on suomalaisen pilvipalveluyhtiö Aivenin vihreillä aksenttiväreillä koristeltu osasto. Vuonna 2016 perustettu Aiven kuuluu Suomen teknologiayritysten arvokkaimpaan joukkoon eli se on ylittänyt miljardin dollarin arvostuksen jo vuonna 2022.
Slush-viikolla Aiven esitteli uuden Nevia-palvelunsa, joka on suunniteltu erityisesti tekoälyagenttien tarpeisiin.
Perinteiset pilvipalvelut rakennettiin jatkuvasti toimivia sovelluksia ja suhteellisen ennakoitavia kuormituksia varten. Tekoälyagentit sen sijaan voivat suorittaa lyhyitä tehtäviä, käynnistää ohjelmia ja käsitellä tietoa tarpeen mukaan.
Aivenin markkinointimateriaalia vapaasti lainaten: Nevia tarjoaa agenteille eristettyjä käyttöympäristöjä ja tietokantoja, joissa ne voivat suorittaa tehtäviä ja kokeilla muutoksia vaarantamatta varsinaisia tuotantojärjestelmiä. Tavoitteena on tehdä toiminnasta nopeampaa, edullisempaa ja turvallisempaa.
”Haluamme, että asiakkaat eivät joudu valitsemaan komponentteja, vaan asiat vaan toimivat heille mahdollisimman yksinkertaisesti ja helposti”, kiteyttää Aivenin perustaja ja toimitusjohtaja Oskari Saarenmaa.

Aivenin toiminta on pitkään perustunut ohjelmistokehittäjien työn helpottamiseen. Tekoäly tuntuu kuitenkin muuttaneen yhtiön painopistettä.
”Nyt me ollaan viimeiset pari vuotta tehty tekoälyinfraa”, Saarenmaa sanoo.
Tekoälyhän on hyödyllistä vain, jos se voi hyödyntää olemassa olevaa oikeaa dataa.
”Digitaalisten palveluiden muotoilun kannalta kiinnostavinta on, mitä tällainen teknologia voi tehdä kehittämisen nopeudelle.
Oskari Saarenmaa kuvaa muutosta esimerkillä: rutiinitehtävä, johon aiemmin kului viisi minuuttia, voidaan uuden teknologian avulla suorittaa sekunnissa.
Woltin kilpailuetu rakentuu myös kulissien takana
Voiko Slushissa edes käydä pohtimassa digitaalisten palveluiden, teknologian ja palvelumuotoilun liittoa mainitsematta Woltia?
Woltin menestyksen ytimessä ei ole pelkästään ruoan kuljettamiseen tarvittava teknologia vaan tapa, jolla palvelu on rakennettu käyttäjän näkökulmasta. Monimutkainen logistinen järjestelmä näyttäytyy asiakkaalle muutamana helppona valintana.
Wolt on myös Aivenin asiakas eli Aivenin datainfrastruktuuri toimii osana Woltin digitaalisten palveluiden teknistä perustaa.
Kiinnostavaa on, että tällainen teknologia jää käyttäjältä näkymättömiin. Sen merkitys on kuitenkin suuri: kun ohjelmistokehittäjien ei tarvitse käyttää yhtä paljon aikaa järjestelmien ylläpitämiseen, resursseja vapautuu varsinaisen palvelun kehittämiseen.
Woltin menestys osoittaa erittäin selvästi, että käyttäjäkokemus voi olla kansainvälinen kilpailuetu. Aivenin kaltaiset teknologiakumppanit auttavatkin rakentamaan ja ylläpitämään palvelun edellyttämää teknistä perustaa.
Siksi Nevian lanseeraus on kiinnostava isossa kuvassa digitaalisten palveluiden osalta. Jos tekoälyagentit pystyvät tulevaisuudessa hoitamaan yhä enemmän ohjelmistokehityksen teknisiä tehtäviä, palveluiden kehittämisen nopeus ja kustannukset voivat muuttua merkittävästi.
Miljardibisnes voi syntyä myös palvelun uudistamisesta
Mitä yhteistä on suomalaisella Woltilla ja ranskalaisella sairausvakuutusyhtiö Alanilla?
Molemmat ovat rakentaneet nopeasti kasvavaa liiketoimintaa tekemällä monimutkaisesta palvelusta käyttäjälle mahdollisimman yksinkertaisen. Eli lopulta kyse on ongelmanratkaisusta.

Vuonna 2016 perustettu Alan lähti uudistamaan perinteistä sairausvakuutusalaa, jolla asiointi on Ranskassa usein tarkoittanut lomakkeita, epäselviä korvausehtoja ja hidasta asiakaspalvelua. Alanin helppokäyttöinen sovellus on osoittanut, että käyttäjäkokemukseen panostaminen voi olla myös miljardiluokan liiketoimintastrategia. Syyskuun 2026 lopussa yhtiöllä oli noin 1,18 miljoonaa vakuutettua ja sen sopimuksiin perustuva vuotuinen toistuva liikevaihto oli noin 880 miljoonaa euroa.
Yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Jean-Charles Samuelian-Werve puhui päälavalla Slushin avauspäivänä Helsingissä.
Alanin tarina nostaa esiin digitaalisten palveluiden kaupallistamisen kannalta olennaisen kysymyksen: syntyvätkö seuraavat suuret kasvuyritykset uuden teknologian keksimisestä vai siitä, että jo olemassa olevat palvelut muotoillaan kokonaan uudelleen?
Samuelian-Werve on korostanut erityisesti teknologian kaupallistamisen merkitystä. Hän on puhunut usein niin sanotusta Teslan paradoksista, joka viittaa Nikola Teslaan. Nerokaskaan keksintö ei välttämättä johda kaupalliseen menestykseen.
”Voit olla nero, mutta jos et ymmärrä liiketoimintaa, joku muu vie innovaatiosi”, hän on sanonut.
Tekoäly tekee ohjelmistokehittämisestä yhä useamman työtä
Tekoälyn ehkä mullistavin vaikutus digitaalisiin palveluihin voi kuitenkin olla se, että ohjelmistojen rakentaminen ei enää edellytä samanlaista teknistä osaamista kuin ennen.
”Ajatuksemme on aina ollut, että haluamme mahdollistaa sen, että ohjelmistokehittäjät voivat keskittyä lisäarvon tuottamiseen sen sijaan, että he joutuisivat taistelemaan infrastruktuurin kanssa”, Aivenin Oskari Saarenmaa sanoo.
”Ensimmäiset kymmenen vuotta ajattelimme, että meidän asiakaskuntaamme on kuka tahansa maailman 30 miljoonasta ohjelmistokehittäjästä.”
Tekoälyn myötä potentiaalinen asiakaskunta on moninkertaistunut.
”Nykyään voidaan puhua henkilöstä, joka haluaa rakentaa ohjelmistoja. Kuka tahansa pystyy luomaan ohjelmistoja tekoälyn avulla.”
Muutos voi avata palveluiden kehittämisen kokonaan uusille tekijöille. Kun tekninen toteutus helpottuu, korostuu kyky ymmärtää, millaisia palveluita ihmiset oikeastaan tarvitsevat.
Sama pätee jo olemassa oleviin palveluihin. Nopeampi kehittäminen mahdollistaa aiempaa useampia kokeiluja ja voi pienentää yksittäisen epäonnistumisen kustannuksia.
Tärkein kysymys muotoilun ytimessä Vaikutukset voivat ulottua myös julkisiin digitaalisiin palveluihin, joiden uudistaminen on usein ollut hidasta ja kallista. Jos kehittämisen kustannukset laskevat, myös pitkään kömpelöinä pysyneitä palveluita voidaan uudistaa aiempaa tehokkaammin.
”Palvelut eivät ole muuttuneet, koska kehittäminen on ollut hidasta ja hankalaa. Haluamme, että infrastruktuurikin liikkuu vauhdilla. Kehittämisen perustoiminnallisuus voi siis olla sama, mutta kaikki tapahtuu nopeammin, laajemmin ja helpommin”, Saarenmaa sanoo.
Digitaalisten palveluiden seuraava murros ei siis välttämättä synny siitä, että keksitään jälleen kokonaan uusi palvelu. Yhtä merkittävä muutos voi olla siinä, miten nopeasti jo olemassa olevista palveluista pystytään muotoilemaan parempia.
Mitä helpommaksi teknologia tekee palveluiden rakentamisen, sitä tärkeämmäksi nousee muotoilun peruskysymys: millainen palvelu kannattaa ylipäätään tehdä?