Suomalainen luonto on muotoilun salainen ase
Suomalainen luonto ja retkeily ovat monelle menestyvälle yritykselle suunnittelun lähtökohtana. Ankarat olosuhteet korostavat tuotteiden ja palveluiden luotettavuuden ja laadun tärkeyttä.
SUOMEA on sanottu maailman ainoaksi maaksi, jossa lapset leikkivät ulkona pimeässä ja kylmässä. Parempaa mainosta suomalaisten vaatesuunnittelijoiden osaamiselle ei kai voi saada!
Suomalainen luonto on inspiroinut muotoilijoita Alvar Aallon taivutetusta koivusta Tapio Wirkkalan Lapista ja sulavasta jäästä vaikuttuneeseen lasimuotoiluun. Mutta mitä tapahtuu, kun luonto ei vain inspiroi muotoja vaan asettaa tuotteille vaatimuksia?
Pohjoisen olosuhteet vaativat vaatteelta ja varusteelta paljon. Voisiko tämä osaaminen olla nykyistä suurempi kilpailuetu kansainvälisillä markkinoilla?
Kenkävalmistaja Pomarin toimitusjohtaja ja pohjoismaisten ulkoilubrändien kansainvälistymistä edistävän Scandinavian Outdoor Groupin hallituksen puheenjohtaja Juha Latvala kääntää kysymyksen toisin päin: Suomessa osataan suunnitella käytännöllisiä tuotteita arkeen.
Arki on tässä suhteellinen käsite.
”Suomessa suunnittelu lähtee aidosta tarpeesta. Suunnittelemme arkeen, mutta näillä leveysasteilla olosuhteet on usein haastavat. Ja silti oli keli mikä tahansa, niin arki pyörii. Se on se vahvuus. Vaikka meillä olisi 20 astetta pakkasta, niin ei kouluja ei suljeta ja ihmiset kulkevat töihin”, Latvala sanoo.
”Se on suunnittelua arkeen, mutta suomalainen arki on monen muun maailmankolkan mittakaavassa extremeä”, hän lisää.
Ole oikeassa paikassa oikeaan aikaan
Suomalaisen outdoor-osaamisen historia on pitkä, myös kaupallisesti. Suunto juhlii tänä vuonna 90-vuotista historiaansa. Yritys syntyi vuonna 1936, kun keksijä Tuomas Vohlonen kehitti entistä tarkemman ja vakaamman, pohjoisen olosuhteita kestävän nestetäytteisen kompassin.
Nykyään kiinalaisomistuksessa olevan Suunnon juhlavuoden näyttely ”From Depths to Heights” esitteli yrityksen matkaa kompassista sukeltajien, vuorikiipeilijöiden ja urheilijoiden varusteisiin. Maailmalla kiertänyt näyttely nähtiin myös Helsinki Design Weekillä.
Juhlavuonna Suunto kertoi myös, että sen tuotteita päätyy Yhdysvalloissa Utahissa sijaitsevaan Outdoor Recreation Archiveen, joka tallentaa ulkoiluvarusteiden historiaa.
Suomalaisella outdoor-osaamisella on siis muotoiluhistoriallista arvoa. Entä kaupallista potentiaalia?
”Sekin on tärkeää, ettei puske hyviä tuotteita väärään aikaan. Oikeassa paikassa oikeaan oleminen vaatii työtä”, Latvala sanoo.
Muotisuunnittelija Heikki Salosen nimitys Salomonin luovaksi johtajaksi tänä vuonna osoittaa, että myös yksittäisten suomalaissuunnittelijoiden osaamista arvostetaan kansainvälisesti. Menestystarinoita löytyy, mutta miten niitä saataisiin lisää?
Latvala muistuttaa kansainvälistymisen vaikeudesta ja kustannuksista.
”Monissa suomalaisissa vaatealan yrityksissä on hyviä onnistumisia jollain osa-alueilla. Sen sijaan yhdistelmä on harvinainen. Eli se, että resurssit, brändi, tuote ja vaikkapa kansainvälistymiseen tarvittavat kontaktiverkostot löytyvät kaikki samasta yrityksestä”, Latvala pohtii.
Myös ajoitus ratkaisee.
”Sekin on tärkeää, ettei puske hyviä tuotteita väärään aikaan. Oikeassa paikassa oikeaan oleminen vaatii työtä”, Latvala sanoo.
Kasvun takana asiakkaan tarpeiden tunteminen
Suomesta löytyy näyttöjä onnistumisista. Luhta ja Marimekko kilpailevat noin 180 miljoonan euron vuosittaisella liikevaihdolla Suomen suurimman vaatealan yrityksen tittelistä. Luhdalla on pitkä historia ulkoiluvaatteissa.
Suurten joukkoon kuuluu myös Reima, jonka liikevaihto oli vuonna 2025 noin 86 miljoonaa euroa. Toiminnallisiin lastenvaatteisiin erikoistunut yritys on vienyt suomalaisen pakkasarkeen kehitetyn osaamisen kansainvälisille markkinoille. Ehkä Reimalla on osuutensa myös siihen, että suomalaiset lapset leikkivät ulkona talvisin.
Pienemmässä mittakaavassa kansainvälistä markkinaa rakentaa Kasperi Bags. Sen perustaja Janne Suhonen kertoo, että idea yhtiön hittituote Fold Top -reppuun syntyi Sipoonkorven metsissä Else-tyttären kanssa. Suhonen oli kokenut yksinvaeltaja, joka oli retkeillyt Lappia myöten. Tyttären kanssa tehdyt lähiretket toivat kuitenkin uudenlaisia tarpeita, ja hän suunnitteli niihin sopivan repun.
Se muutti koko yrityksen tarinan. Ennen Foldtopia Kasperi tunnettiin lähettilaukuistaan.
”Kasperin juuret on täysin fillaroinnissa, mutta myöhemmin meidän brändimme meni metsään ihan tietoisesti ja niin sanotusti rakkaudesta lajiin”, Suhonen naurahtaa.
Pandemia vauhditti outdoor-markkinaa, mutta Suhosen mukaan kiinnostus lähiluontoon on jäänyt elämään. Hän huomauttaa, että esimerkiksi Nuuksion ja juuri Sipoonkorven kävijämäärät ovat pysyneet hyvällä tasolla. Luonto kiinnostaa.
Kasperin markkinoinnissa suomalainen luonto näkyy vahvasti. Kasperin reput kulkevat usein kaupungeissa, mutta niiden markkinoinnissa elävät myös mielikuvat retkistä ja seikkailuista.
Asiakkaat jakavat Kasperille mielellään somekuvia repuista käytössä. Mukana on kaupunkimaisemaa, mutta myös vaativampaa maastoa. Suhonen kertoo innostuneesti amerikkalaisesta seikkailijasta, joka kiipesi Himalajalle Kasperin nahkareppu selässään. William Nothinista tuli Kasperille yhteistyökumppani.
Kasvu on maltillista, mutta jatkuvaa.
Luonto siis antaa inspiraation, mutta kaupallistamiseen ja menestykseen tarvitaan muutakin.
Kasperi on rakentanut pienelle brändille sopivan kansainvälistymismallin: suunnittelu, tuotanto ja myynti pysyvät sen omissa käsissä. Maailmalta on löytynyt rajattu, mutta kiinnostunut asiakaskunta, joka arvostaa heritage-reppuja ja ulkoilua.
Kasvu on maltillista, mutta jatkuvaa.
Janne Suhoselle luonto on edelleen myös tuotekehityksen paikka. Kun hän jakoi Kasperin someen kuvan itsestään metsässä keittämässä pannukahvia, amerikkalainen asiakas kysyi, mistä saisi pannun kantamiseen sopivan hihnan. Suhonen suunnitteli sellaisen, ja tuote on myynnissä verkkokaupassa.
”Kaikki, mitä meillä on verkkokaupassa tällä hetkellä, on sellaista, missä on menty luontoon ja siellä kehitetty”, Suhonen sanoo.
Tinkimätöntä työtä toimivan ulkoilun puolesta
Suomalaisen muotoilun yhteydessä puhutaan paljon funktionaalisuudesta. Vaativissa luonnonolosuhteissa käsite saa kuitenkin erityisen merkityksen.
Reiman tekniset materiaalit mahdollistavat lasten leikit pakkasessa. Suunnon tuotteissa tarkkuus on rakentanut ammattilaisten luottamusta. Kasperin nahkareppu kestää vuosia ja paranee käytössä.
Luonnossa funktionaalisuus ei ole vain tyylisuunta vaan vaatimus.
Pitkään Sastalla työskennellyt Latvala siteeraa perinteisen ulkoiluvaateyrityksen perustajaa Urpo Saastamoista: tuote on hyvä, kun siitä on otettu kaikki turha pois, mutta toimivuus ei kärsi.
Luonnossa funktionaalisuus ei ole vain tyylisuunta vaan vaatimus.
”Tuotteen pitää toimia ääriolosuhteissa, siinä ei voi olla sellaista, mikä menee rikki. Funktionaalisuus pitää sinut toimintakykyisenä”, Latvala sanoo.
