Johtajuusbarometri: Tekoäly muuttaa johtamista, mutta ihmisyys korostuu
Suomalaiset kaipaavat johtamiseen lisää luovuutta, innovatiivisuutta ja yhdessä tekemistä. Johtajuusbarometri 2026 -tutkimuksen mukaan tekoäly on merkittävin johtamista seuraavan viiden vuoden aikana muuttava tekijä.
TYÖTERVEYSLAITOS kertoo tiedotteessaan suomalaisten odottavan tulevaisuuden johtamiselta nykyistä enemmän luovuuden ja innovatiivisuuden mahdollistamista. Johtajuusbarometri 2026 -tutkimukseen vastanneista 80 prosenttia arvioi, että luovuuden ja innovatiivisuuden johtamista tarvitaan tulevaisuudessa enemmän.
Tekoäly nousee tutkimuksessa johtamista muuttavien tekijöiden kärkeen. Sen valitsi 45 prosenttia vastaajista yhdeksi seuraavan viiden vuoden merkittävistä muutostekijöistä. Lähes yhtä moni, 44 prosenttia, nosti esiin mielenterveyden ja hyvinvoinnin haasteet.
Muutoksesta huolimatta hyvän johtajan perusominaisuudet ovat pysyneet samoina. Suomalaisten mielestä hyvä johtaja on ennen kaikkea reilu ja oikeudenmukainen (65 %), helposti lähestyttävä (54 %) ja luotettava (50 %). Samat ominaisuudet nousivat kärkeen myös vuoden 2024 Johtajuusbarometrissa.
Johtajan rooli muuttuu mahdollistajaksi
Tutkimuksen perusteella johtajan tehtäväksi nähdään tulevaisuudessa yhä vahvemmin edellytysten luominen luovuudelle ja yhteistyölle. 69 prosenttia vastaajista arvioi, että johtajan tärkeimpiä tehtäviä on varmistaa työntekijöiden verkostoituminen ja yhdessä tekeminen.
Työterveyslaitoksen jakamassa tiedotteessa tulevaisuuden johtajuuden keskeinen muutos tiivistyy ajatukseen, että tekoälyn aikakaudella johtajalta odotetaan inhimillisyyttä, läsnäoloa, ihmisten kohtaamista ja kykyä rakentaa toimivaa yhteistyötä.
Johtamisen nykytilaan suomalaiset suhtautuvat kuitenkin varsin kriittisesti. Johtajuudelle annetaan kouluarvosanaksi seitsemän. Keskeisiksi johtamisen haasteiksi nousevat johtamisosaamisen puute, työntekijöiden ja esihenkilöiden heikko yhteistyö sekä huono työilmapiiri tai tiimihenki.
TYÖ2030-ohjelman ohjelmajohtaja Sanna Kulmalan mukaan tulokset osoittavat, että johtamisessa on selvästi kehitettävää.
”Parantamisen tarvetta siis on. Kesäkuussa julkaistussa kansallisessa työelämän kehittämisstrategiassa nimenomaan ihmisten johtaminen onkin nostettu yhdeksi työelämän supervoimaksi, johon meidän tulee panostaa”, Kulmala toteaa.
Nuoret odottavat työelämältä mahdollisuuksia kehittyä
Kolmannes suomalaisista kokee, että nuorten uudet odotukset työelämälle tulevat uudistamaan johtamista. Johtajilla on halua ottaa nuoret huomioon: johtajista 41 prosenttia valitsee nuorten uudet odotukset keskeiseksi johtamisen muutostekijäksi.
”Barometri avaa erityisesti nuorten odotuksia ja kokemuksia sekä motivaatiota johtamiseen liittyen. Ammattikorkeakoulujen asiantuntemus on saatu tutkimuksessa hyötykäyttöön tutkimuskysymysten valikoinnissa”, Suomen Nuorkauppakamarit ry:n toiminnanjohtaja Sini Havukainen korostaa.
18–29-vuotiaille työssä tärkeitä motivaatiotekijöitä ovat erityisesti hyvät työkaverit ja työilmapiiri sekä mahdollisuudet kehittyä ja edetä uralla. Nuoret suhtautuvat myös keskimääräistä myönteisemmin johtamiseen: 44 prosenttia nuorimmasta ikäryhmästä pitää johtavassa asemassa työskentelyä erittäin tai melko houkuttelevana, kun kaikista vastaajista näin ajattelee 34 prosenttia.
Tekoäly herättää nuorissa kuitenkin myös huolta. 18–29-vuotiaista 26 prosenttia nimeää tekoälyn yhdeksi työelämän suurimmista huolenaiheista. Opiskelijoista osuus on 28 prosenttia.
Työelämään suhtaudutaan aiempaa myönteisemmin
Johtajuusbarometri tarkastelee johtamisen lisäksi suomalaisten yleisiä työelämäasenteita. 52 prosenttia vastaajista suhtautuu työelämään myönteisesti. Osuus on noussut kahdeksan prosenttiyksikköä vuoden 2024 barometrista.
Lapsuuden kodin työelämäilmapiiri heijastuu työelämäasenteisiin. Se, miten työelämästä on kotona puhuttu, näkyy omassa suhtautumisessa. Myönteinen suhtautuminen siirtyy sukupolvelta toiselle.
Työssä motivoivat edellisvuosien tapaan erityisesti hyvät työkaverit ja työilmapiiri. Niiden ohella palkka, työn vakaus ja joustavuus korostuvat vastauksissa. Suurimpia huolenaiheita ovat puolestaan huono palkka, työn liiallinen kuormittavuus tai vastuun määrä sekä huono työilmapiiri.
Johtajuusbarometri 2026 on toteutettu yhteistyössä Työterveyslaitoksen, TYÖ2030-ohjelman, Suomen Nuorkauppakamareiden ja kahdeksan ammattikorkeakoulun kanssa. Tutkimuksen toteutti E2 Tutkimus.
