Aalto Works maailmanperintöluetteloon – UNESCOn tunnustus vahvistaa suomalaisen muotoilun kansainvälistä asemaa
Aalto Works -kokonaisuus on hyväksytty UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Päätös tehtiin maailmanperintökomitean kokouksessa Etelä-Korean Busanissa 26. heinäkuuta. Kyseessä on ensimmäinen suomalaisen modernin arkkitehtuurin kohdekokonaisuus, joka saa maailmanperintöstatuksen, ja samalla Suomen kahdeksas maailmanperintökohde.
AALTO WORKS muodostuu kolmestatoista rakennuksesta ja rakennusryhmästä eri puolilla Suomea. Kokonaisuuteen kuuluvat Paimion parantola, Sunilan tehdas- ja asuinalue Kotkassa, Villa Mairea Porissa, Säynätsalon kunnantalo, Jyväskylän yliopiston Aalto-kampus, Muuratsalon koetalo, Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus, Kulttuuritalo, Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo, Alvar Aallon kotitalo ja ateljee sekä Finlandia-talo Helsingissä sekä Kolmen Ristin kirkko Imatralla.
Kohteita yhdistää Alvar, Aino ja Elissa Aallon kehittämä ihmislähtöinen modernismi, jossa arkkitehtuuri, sisustus, materiaalit, kalusteet ja ympäristö muodostavat eheän kokonaisuuden. Samalla ne kuvastavat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentumista ja modernin arkkitehtuurin kehitystä.
”UNESCO:n maailmanperintölistalle nimeäminen on selkeä osoitus siitä, että Aaltojen elämäntyö nähdään tärkeänä paitsi kansallisen, myös kansainvälisen arkkitehtuuri- ja muotoiluhistorian jatkumossa ja me saamme olla tästä Suomessa ylpeitä”, iloitsee maailmanperintökomitean tapaamiseen paikan päällä osallistunut Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh.
Maailmanperintöstatus on vahva brändiviesti
UNESCOn maailmanperintöstatus on maailmanlaajuisesti tunnettu laatumerkki, joka lisää kohteiden näkyvyyttä ja uskottavuutta. Aalto Works kokonaisuuden hyväksyminen maailmanperintöluetteloon on ennen kaikkea tunnustus kohdekokonaisuuden poikkeuksellisesta kulttuurisesta arvosta, mutta sen vaikutukset voivat ulottua kulttuuriperintöä laajemmalle.
Aalto Works tarjoaa Suomelle kansainvälisesti tunnistettavan kertomuksen, jossa arkkitehtuuri, muotoilu, luonto ja ihmislähtöinen suunnittelu muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Juuri tällaiset laajat ja omaleimaiset tarinat ovat yhä tärkeämpiä maiden välisessä kilpailussa matkailijoista, osaajista, investoinneista ja kansainvälisestä näkyvyydestä.
Jos maailmanperintöstatuksen tarjoama huomio osataan hyödyntää pitkäjänteisesti, se voi vahvistaa Suomen designbrändiä ja lisätä kiinnostusta paitsi Aaltojen tuotantoon myös nykyiseen suomalaiseen muotoilukoulutukseen, yrityksiin ja luoviin aloihin. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden rakentaa yhteistyötä kulttuurin, matkailun, koulutuksen ja elinkeinoelämän välille sekä vahvistaa käsitystä Suomesta maana, jossa muotoilu on osa yhteiskunnan toimintaa, innovaatioita ja kestävää kehitystä.
